Röntgenhoitajan osaamistarpeet rintojen MRI-tutkimuksessa

Abstract

Rintojen magneettitutkimus on koko ajan lisääntyvä tutkimusmenetelmä. Se ei ole ensisijainen tutkimus rintojenkuvantamisessa, mutta se on tärkeä lisä mammografian ja rintojen ultraäänen rinnalle. Magneettikuvauksessa voidaan havaita sellaisia kasvaimia, jotka eivät tule esille mammografiassa tai ultraäänessä. Röntgenhoitajalta vaaditaan laaja-alaista osaamista rintojen magneettitutkimuksen toteuttamisessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata röntgenhoitajan osaamistarpeita rintojen magneettitutkimuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada röntgenhoitajan osaamistarpeet, koulutus ja työelämä kohtaamaan paremmin. Osaamistarpeiden selvittämiseksi kerätty aineisto koottiin teemahaastatteluilla (N = 7). Aineiston analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Teemahaastattelurungossa hyödynsin Pawseyn tutkimuksessa: ”Perehtyvän röntgenhoitajan osaamisen kriteerit tietokonetomografiatyössä”, käyttämää haastattelupohjaa ja tietoa rintojen magneettitutkimuksesta.

Tutkimuksen tuloksista muodostui kolme pääluokkaa, joita olivat potilashoitajan osaaminen, konehoitajan osaaminen ja magneettihoitajan yleinen osaaminen. Pääluokat rakentuivat 6-17 alaluokasta. Röntgenhoitajan tulee osata toimia sekä potilashoitajan että konehoitajan roolissa. Sen lisäksi magneettitutkimuksiin liittyy yleinen osaaminen, jota ei eritellä kuuluvaksi kone- tai potilashoitajan osaamiseen, vaan se osaaminen kuuluu kaikille magneettitutkimusten parissa työskenteleville röntgenhoitajille. Magneettitaitoisia röntgenhoitajia tarvitaan koko ajan lisää, jolloin röntgenhoitajien kouluttautumisosaaminen ja itsensä kehittäminen nousee korkeampaan arvoon. Yksiköillä tulisi olla tarpeeksi aikaa ja resursseja kouluttaa lisää työntekijöitä. Tämän opinnäytetyön avulla voidaan saada röntgenhoitajia tunnistamaan omaa osaamistaan ja sen mahdollisia kehittämisen tarpeita. Kouluttajien puolestaan on mahdollista saada tästä lisäyksiä koulutustensa sisältöön.

The breast magnetic resonance imaging is all the time growing research method. It is an important addition to mammography and breast ultrasound research more than a primary examination method for the breasts. MRI can detect cell types of tumours which do not show in mammography or breast ultrasound. Radiographers are required an extensive know-how for breast magnetic conducting research.

The purpose of this thesis was to describe competences of radiographers for the breast magnetic resonance imaging. The aim was to get the radiographer’s competence, qualification and working life to match better. This thesis was a qualitative study and the data was collected through theme interviews (N = 7). The data was analyzed by using an inductive analysis method. In the theme interview frame I used the interview base that Pawsey created in the study “Radiographer´s Competence Criteria in Computed Tomography after Preceptorship period – Developing Self-Assessment Tool for HUS Medical Imaging Center CT-units”.

Results of the study formed three main categories, which were patient nurse know-how, machine administrator know-how and magnetic nurse general knowledge. These categories were based on 6-17 subsections. Radiographers must be able to function in both roles: the nurse and the machine administrator. In addition, some general skills are related to the magnetic studies, which are not specified as the machine administrator or the patient nurse expertise, but they belong to all the radiographers engaged in magnetic examinations. Radiographers who can use magnetic machines are needed all the time more, so the radiographer’s self-development and capability to learn rise to a higher value. The units should have enough time and resources to train more employees. This thesis can be used to help the radiographers to identify their own skills and the potential development needs. In turn, educators can get additions to the content of the trainings.