Itsensä johtamisen käytännöt suuren sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityksen rekrytointiyksikössä
Soidinmäki, Mona (2026)
Soidinmäki, Mona
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602022157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602022157
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan suuren sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimivan yrityksen rekrytointiyksikön asiantuntijoiden käytössä olevia itsensä johtamisen keinoja sekä ajatuksia ja kokemuksia aiheeseen liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena on tunnistaa toimeksiantajan asiantuntijoiden itsensä johtamisen nykytilaa kartoittaen heillä käytössään olevia itsensä johtamisen keinoja sekä stressinhallinnan ja palautumisen menetelmiä, ja tehdä tutkimuksen tuloksiin sekä aiempaan tutkimustietoon nojaten kehittämisehdotuksia toimeksiantajalle asiantuntijoiden itsensä ja työskentelynsä johtamiseen jatkossa. Työn ulkopuolelle rajataan kehittämisehdotusten testaaminen ja jatkotutkimusehdotukset, eikä työssä arvioida myöskään työn tuloksena syntyneiden kehittämisehdotusten toimivuutta käytännössä.
Teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen pääteemaan: itsensä johtaminen ja tietotyö. Itsensä johtamisen osuudessa tarkastellaan itsensä johtamista käsitteenä, itsensä johtamisen teorioita ja strategioita sekä itsensä johtamiseen kohdistuvaa kritiikkiä. Tietotyön osuudessa tarkastellaan tietotyön ominaisuuksia ja haasteita sekä stressinhallintaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin Microsoft Teamsin välityksellä pidetyillä seitsemällä puolistrukturoidulla haastattelulla ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Haastattelut pidettiin 24.11.2025 ja 1.12.2025 välisenä aikana. Haastatteluosallistujat ovat toimeksiantajaorganisaation rekrytointiyksikön asiantuntijoita eli tutkittavasta joukosta koostuva näyte. Puolistrukturoitu haastattelu valikoitui aineistonkeruumenetelmäksi, jotta haastateltavat pystyisivät tuomaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan esiin mahdollisimman vapaasti ja keskustellen, mutta kuitenkin pysytellen valitun teeman piirissä.
Tutkimus toteutettiin seuraavien tutkimuskysymysten pohjalta: Millaisia itsensä johtamisen tapoja ja keinoja yksikön asiantuntijat käyttävät? Millaisia keinoja asiantuntijoilla on stressinhallintaan ja palautumiseen? Mitä haastatteluissa ilmi tulleita keinoja kaikki tutkimusjoukon asiantuntijat voisivat hyödyntää itsensä johtamisessa?
Tutkimustulosten perusteella tutkittavan rekrytointiyksikön asiantuntijoilla on käytössään yhteneväisiä ja melko monipuolisia itsensä johtamisen menetelmiä, jotka kiteytyivät pitkälti seuraaviin asioihin: aktiiviseen toimijuuteen liittyvät keinot ja toimintatavat, asennoituminen sekä työn organisointiin liittyvät toimintatavat ja työkalut.
Tutkimuksen pohjalta syntyi kehittämisehdotuksia itsensä johtamiseen liittyvän koulutuksen järjestämisestä tai itseopiskeltavien materiaalien koostamisesta, asiantuntijoiden keskinäisestä tiedon jakamisesta itsensä johtamiseen liittyen sekä itsensä johtamisen toteutumisen ja kehittymisen systemaattisesta seurannasta tutkittavassa yksikössä.
Teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen pääteemaan: itsensä johtaminen ja tietotyö. Itsensä johtamisen osuudessa tarkastellaan itsensä johtamista käsitteenä, itsensä johtamisen teorioita ja strategioita sekä itsensä johtamiseen kohdistuvaa kritiikkiä. Tietotyön osuudessa tarkastellaan tietotyön ominaisuuksia ja haasteita sekä stressinhallintaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin Microsoft Teamsin välityksellä pidetyillä seitsemällä puolistrukturoidulla haastattelulla ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Haastattelut pidettiin 24.11.2025 ja 1.12.2025 välisenä aikana. Haastatteluosallistujat ovat toimeksiantajaorganisaation rekrytointiyksikön asiantuntijoita eli tutkittavasta joukosta koostuva näyte. Puolistrukturoitu haastattelu valikoitui aineistonkeruumenetelmäksi, jotta haastateltavat pystyisivät tuomaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan esiin mahdollisimman vapaasti ja keskustellen, mutta kuitenkin pysytellen valitun teeman piirissä.
Tutkimus toteutettiin seuraavien tutkimuskysymysten pohjalta: Millaisia itsensä johtamisen tapoja ja keinoja yksikön asiantuntijat käyttävät? Millaisia keinoja asiantuntijoilla on stressinhallintaan ja palautumiseen? Mitä haastatteluissa ilmi tulleita keinoja kaikki tutkimusjoukon asiantuntijat voisivat hyödyntää itsensä johtamisessa?
Tutkimustulosten perusteella tutkittavan rekrytointiyksikön asiantuntijoilla on käytössään yhteneväisiä ja melko monipuolisia itsensä johtamisen menetelmiä, jotka kiteytyivät pitkälti seuraaviin asioihin: aktiiviseen toimijuuteen liittyvät keinot ja toimintatavat, asennoituminen sekä työn organisointiin liittyvät toimintatavat ja työkalut.
Tutkimuksen pohjalta syntyi kehittämisehdotuksia itsensä johtamiseen liittyvän koulutuksen järjestämisestä tai itseopiskeltavien materiaalien koostamisesta, asiantuntijoiden keskinäisestä tiedon jakamisesta itsensä johtamiseen liittyen sekä itsensä johtamisen toteutumisen ja kehittymisen systemaattisesta seurannasta tutkittavassa yksikössä.