Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen psykiatrisessa avohoidossa - mahdollisuudet ja haasteet

Abstract

Kuopion alueen aikuispsykiatrisessa avohoidossa on otettu käyttöön uusi hoitotyöntekijöiden kirjaamismalli. Kirjaaminen on ollut jo aiemmassakin mallissa rakenteista, mutta uusi kirjaamismalli on tuonut muutoksia kirjaamiseen.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Kuopion alueen aikuispsykiatrian avohoidon hoitotyöntekijät ovat kokeneet uuden käyttöön otetun hoitotyön rakenteisen kirjaamismallin, sekä miten se on vaikuttanut heidän omaan työhönsä ja hoitotyöhön. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa rakenteisen kirjaamisen kokemuksista hoitotyöntekijöiden keskuudessa, erityisesti potilasturvallisuuden, tiedonkulun, kirjausten johdonmukaisuuden ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmista, sekä vuorovaikutuksesta potilaiden hoidossa. Tutkimuskysymyksenä oli: millaisia mahdollisuuksia ja haasteita Kuopion alueen aikuispsykiatrian poliklinikan hoitotyöntekijät kokevat rakenteisesta kirjaamisesta ja sen vaikutuksesta hoitotyöhön?

Tutkimuksen menetelmänä oli laadullinen tutkimus. Aineisto tutkimukseen hankittiin sähköisellä webropolkyselyllä, johon vastattiin nimettömästi. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Kuopion, sekä Siilinjärven psykiatrisen avohoidon hoitotyöntekijöille. Heitä oli noin 50, joista 14 vastasi kyselyyn. Kyselyistä saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulokset toivat ilmi sekä mahdollisuuksia ja haasteita. Siirtymä uuteen kirjaamismalliin todettiin pääosin helppona. Erityisesti hyvää kirjaamismallissa oli sen tuoma johdonmukaisuus. Myöskin suurin osa hoitotyöntekijöistä olivat tyytyväisiä uuden kirjaamismallin tuomaan potilasturvallisuuteen.Haasteita rakenteisessa kirjaamisessa uudessa kirjaamismallissa toivat kirjaamiseen käytettävä aika. Useat vastaajat kokivat kirjaamisen vievän aiempaa enemmän aikaa. Lisäksi kirjaamiseen käytettävässä käyttöjärjestelmässä oli vastaajien mielestä huonoja puolia, jotka hankaloittavat työtä. Moniammatilliseen yhteistyöhön ja tiedonkulkuun liittyen mielipiteet olivat hyvin jakautuneita. Tulokset toivat esiin selkeitä mahdollisuuksia ja haasteita, joten tutkimuskysymykseen saatiin vastaus. Tuloksia voisi esimerkiksi hyödyntää siten, että kirjaamismalleja kehittäessä tuloksista saisi esiin hoitotyöntekijöiden näkökulmia nykyisestä kirjaamismallista.