Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäneuvolatyön dokumentaatio. Laadullinen tutkimustyö kirjaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista.
Manninen, Saija (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602062364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602062364
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ikäihmisten palveluiden dokumentointikäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten nykyinen kirjaaminen tukee strategisten tavoitteiden seurantaa, kuten hyvinvointitapaamisten toteutumista ja sähköisten itsearviointien käyttöä. Tavoitteena oli tunnistaa dokumentoinnin kehittämistarpeita ja tuottaa ehdotuksia yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen vahvistamiseksi.
Ikäneuvolan toiminta perustuu lainsäädäntöön ja sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksiin, jotka ohjaavat ikääntyneiden toimintakyvyn, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tutkimuksen taustalla oli tarve yhtenäistää dokumentointikäytäntöjä hyvinvointialueen organisoitumisen myötä ja parantaa asiakkaan omaehtoisen hyvinvointitiedon hyödynnettävyyttä suhteessa hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin ennaltaehkäisevissä palveluissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastattelututkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla Ikäkeskuksen ikäneuvolatyön ammattilaisia, esihenkilöitä sekä tiedolla johtamisen asiantuntijoita. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Haastattelun tulosten perusteella selvisi, että Ikäneuvolatyön dokumentointikäytännöt ovat osin hajanaisia, eikä dokumentointi kaikilta osin tue toiminnan vaikuttavuuden arviointia tai strategisten mittareiden seurantaa. Rakenteisen ja yhtenäisen dokumentoinnin puute heikentää hyvinvointitiedon systemaattista hyödyntämistä asiakastyössä, palveluiden kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa.
Johtopäätöksenä todettiin, että dokumentoinnin yhdenmukaistaminen on keskeinen edellytys Ikäneuvolan toiminnan kehittämiselle ja strategisten tavoitteiden seurannalle. Tietojärjestelmien kehittäminen raportoinnin mahdollistajana on ensiarvoinen toimenpide, jossa voitaisiin saada tiedon tuottajat ja tiedon hyödyntäjät samalle alustalle. Tämä vähentäisi tiedon hakemista eri järjestelmistä ja parantaisi tiedon laatua ja luotettavuutta. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten ja toimintamallien avulla tukee dokumentointikäytäntöjen yhtenäistymistä koko hyvinvointialueella. The purpose of the study was to find out how services for older people are documented in the wellbeing ser-vices county of North Ostrobothnia. The study examined how the current recording supports the monitoring of strategic goals, such as the implementation of well-being meetings and the use of electronic self-assessments. The aim was to identify development needs in documentation and produce proposals for strengthening uniform recording practices.
The activities of the Age Clinic are based on legislation and the quality recommendations of the Ministry of Social Affairs and Health, which guide the promotion of the functional capacity, inclusion and well-being of the elderly. The study was based on the need to make documentation practices more consistent and to im-prove how wellbeing data can be used to support the strategic goals of the wellbeing services county.
The study was carried out as a qualitative thematic interview study. The data was collected by interviewing the age Centre’s age counselling professionals, supervisors and knowledge-based management experts. The data was examined using a method called deductive content analysis.
Results based on the interviews and it became clear that the documentation practices of the Age Counselling Centre are partly fragmented. The documentation does not fully support evaluating how effective the activi-ties are or tracking the strategic indicators. The lack of structured and uniform documentation weakens the systematic use of well-being data in client work, service development, and knowledge-based management.
In conclusion, it was noted that harmonizing documentation is essential for developing the Age Clinic’s oper-ations and for monitoring strategic goals. The development of information systems as an enabler of reporting is a priority measure that could bring data producers and data users on the same platform. This would re-duce the need to gather information from different systems and improve the quality and reliability of the data. Strengthening the competence of professionals through joint training and operating models supports the harmonization of documentation practices throughout the wellbeing services county.
Ikäneuvolan toiminta perustuu lainsäädäntöön ja sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksiin, jotka ohjaavat ikääntyneiden toimintakyvyn, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tutkimuksen taustalla oli tarve yhtenäistää dokumentointikäytäntöjä hyvinvointialueen organisoitumisen myötä ja parantaa asiakkaan omaehtoisen hyvinvointitiedon hyödynnettävyyttä suhteessa hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin ennaltaehkäisevissä palveluissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastattelututkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla Ikäkeskuksen ikäneuvolatyön ammattilaisia, esihenkilöitä sekä tiedolla johtamisen asiantuntijoita. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Haastattelun tulosten perusteella selvisi, että Ikäneuvolatyön dokumentointikäytännöt ovat osin hajanaisia, eikä dokumentointi kaikilta osin tue toiminnan vaikuttavuuden arviointia tai strategisten mittareiden seurantaa. Rakenteisen ja yhtenäisen dokumentoinnin puute heikentää hyvinvointitiedon systemaattista hyödyntämistä asiakastyössä, palveluiden kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa.
Johtopäätöksenä todettiin, että dokumentoinnin yhdenmukaistaminen on keskeinen edellytys Ikäneuvolan toiminnan kehittämiselle ja strategisten tavoitteiden seurannalle. Tietojärjestelmien kehittäminen raportoinnin mahdollistajana on ensiarvoinen toimenpide, jossa voitaisiin saada tiedon tuottajat ja tiedon hyödyntäjät samalle alustalle. Tämä vähentäisi tiedon hakemista eri järjestelmistä ja parantaisi tiedon laatua ja luotettavuutta. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten ja toimintamallien avulla tukee dokumentointikäytäntöjen yhtenäistymistä koko hyvinvointialueella.
The activities of the Age Clinic are based on legislation and the quality recommendations of the Ministry of Social Affairs and Health, which guide the promotion of the functional capacity, inclusion and well-being of the elderly. The study was based on the need to make documentation practices more consistent and to im-prove how wellbeing data can be used to support the strategic goals of the wellbeing services county.
The study was carried out as a qualitative thematic interview study. The data was collected by interviewing the age Centre’s age counselling professionals, supervisors and knowledge-based management experts. The data was examined using a method called deductive content analysis.
Results based on the interviews and it became clear that the documentation practices of the Age Counselling Centre are partly fragmented. The documentation does not fully support evaluating how effective the activi-ties are or tracking the strategic indicators. The lack of structured and uniform documentation weakens the systematic use of well-being data in client work, service development, and knowledge-based management.
In conclusion, it was noted that harmonizing documentation is essential for developing the Age Clinic’s oper-ations and for monitoring strategic goals. The development of information systems as an enabler of reporting is a priority measure that could bring data producers and data users on the same platform. This would re-duce the need to gather information from different systems and improve the quality and reliability of the data. Strengthening the competence of professionals through joint training and operating models supports the harmonization of documentation practices throughout the wellbeing services county.