Asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet tilitoimistoyrittäjien näkökulmasta
Filppula, Tiia (2026)
Filppula, Tiia
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602082430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602082430
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet tilitoimistoyrittäjien näkökulmasta. Aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden sekä oman kiinnostuksen myötä. Asiakkaan tunteminen ja rahanpesun estäminen ovat olleet yhä enemmän esille viime aikoina, joten aihe on merkityksellinen myös työelämässä.
Tietoperustassa käsitellään rahanpesua sekä tilitoimistojen vastuuta rahanpesun estämisessä. Rahanpesun osiossa käsitellään rahanpesua yleisesti sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä ja valvontaviranomaisia. Tilitoimistojen vastuita käsittelevässä osiossa keskitytään riskiarvioiden laatimiseen, asiakkaan tuntemiseen sekä ilmoitusvelvollisuuteen.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusosuus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui Suomessa toimivat tilitoimistoyrittäjät, joiden vuotuinen liikevaihto oli 0,2–0,3 miljoonaa euroa.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että tilitoimistoyrittäjät ymmärtävät vastuunsa asiakkaan tuntemiseen sekä rahanpesun estämiseen liittyen, mutta kokevat nämä velvoitteet raskaina. Yksi suurimmista syistä oli se, että pienillä ja paikallisilla tilitoimistoilla asiakaskunta koostuu pitkälti jo entuudestaan tunnetuista asiakkaista, minkä takia tuntemistietojen kerääminen tuntuu turhalta. Toinen suurimmista esiin nousseista syistä oli se, että pienillä tilitoimistoilla ei riitä resurssit velvoitteiden noudattamiseksi, ja näihin liittyvät kustannukset jäävät yritysten omaksi kustannukseksi, koska näistä syntyviä menoja ei voida lisätä asiakkaan hintaan ilman, että kilpailukyky heikkenisi.
Tulevaisuudessa tutkimus voitaisiin toteuttaa myös eri kokoisille yrityksille, sillä tämä tutkimus antaa tietoa ainoastaan pienten yritysten näkökulmasta. Tällä tavoin saataisiin käsitys siitä, kokevatko kaikki tilitoimistot asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet liian raskaina.
Tietoperustassa käsitellään rahanpesua sekä tilitoimistojen vastuuta rahanpesun estämisessä. Rahanpesun osiossa käsitellään rahanpesua yleisesti sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä ja valvontaviranomaisia. Tilitoimistojen vastuita käsittelevässä osiossa keskitytään riskiarvioiden laatimiseen, asiakkaan tuntemiseen sekä ilmoitusvelvollisuuteen.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusosuus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui Suomessa toimivat tilitoimistoyrittäjät, joiden vuotuinen liikevaihto oli 0,2–0,3 miljoonaa euroa.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että tilitoimistoyrittäjät ymmärtävät vastuunsa asiakkaan tuntemiseen sekä rahanpesun estämiseen liittyen, mutta kokevat nämä velvoitteet raskaina. Yksi suurimmista syistä oli se, että pienillä ja paikallisilla tilitoimistoilla asiakaskunta koostuu pitkälti jo entuudestaan tunnetuista asiakkaista, minkä takia tuntemistietojen kerääminen tuntuu turhalta. Toinen suurimmista esiin nousseista syistä oli se, että pienillä tilitoimistoilla ei riitä resurssit velvoitteiden noudattamiseksi, ja näihin liittyvät kustannukset jäävät yritysten omaksi kustannukseksi, koska näistä syntyviä menoja ei voida lisätä asiakkaan hintaan ilman, että kilpailukyky heikkenisi.
Tulevaisuudessa tutkimus voitaisiin toteuttaa myös eri kokoisille yrityksille, sillä tämä tutkimus antaa tietoa ainoastaan pienten yritysten näkökulmasta. Tällä tavoin saataisiin käsitys siitä, kokevatko kaikki tilitoimistot asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet liian raskaina.
