Ensihoitajien kokemuksia perehdytyksestä OYS ensihoidossa
Suua, Pekka (2026)
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102528
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ensihoitajien kokemuksia perehdytyksestä OYS Ensihoidossa organisaatiouudistuksen jälkeen. Tavoitteena oli selvittää perehdytyksen toimivuutta, sen tukea ammatilliselle kehittymiselle ja työssä suoriutumiselle sekä perehdytysprosessin kehittämistarpeita. Perehdytyksen toteutumista tarkasteltiin ajallisten kohorttien välillä, koska perehdytyskäytännöt ovat muuttuneet uudistuksen myötä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä Webropol-kyselynä syksyllä 2025 (N = 18). Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja avoimien kysymysten vastaukset käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat perehdytyksen kehittyneen ajallisesti. Uusimmassa kohortissa perehdytyksen alkuvaiheet toteutuivat systemaattisemmin ja kaikki vastaajat olivat tutustuneet perehdytyskaavioon. Suurimmat puutteet liittyivät arviointikäytäntöihin, sillä valtaosa vastaajista ei ollut käynyt perehdytyksen päättävää arviointikeskustelua. Psykologinen turvallisuus ja työyhteisön tuki koettiin vahvoiksi molemmissa kohorteissa ja perehdytyksen kokonaisarvio oli myönteinen. Kehittämistarpeina nousivat esiin perehdytyksen rakenteen selkeyttäminen, materiaalin yhtenäistäminen, perehdyttäjien koulutuksen vahvistaminen ja käytännön harjoittelun lisääminen.
Tuloksia voidaan hyödyntää OYS Ensihoidon perehdytysmallin kehittämisessä ja yhtenäistämisessä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä Webropol-kyselynä syksyllä 2025 (N = 18). Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja avoimien kysymysten vastaukset käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat perehdytyksen kehittyneen ajallisesti. Uusimmassa kohortissa perehdytyksen alkuvaiheet toteutuivat systemaattisemmin ja kaikki vastaajat olivat tutustuneet perehdytyskaavioon. Suurimmat puutteet liittyivät arviointikäytäntöihin, sillä valtaosa vastaajista ei ollut käynyt perehdytyksen päättävää arviointikeskustelua. Psykologinen turvallisuus ja työyhteisön tuki koettiin vahvoiksi molemmissa kohorteissa ja perehdytyksen kokonaisarvio oli myönteinen. Kehittämistarpeina nousivat esiin perehdytyksen rakenteen selkeyttäminen, materiaalin yhtenäistäminen, perehdyttäjien koulutuksen vahvistaminen ja käytännön harjoittelun lisääminen.
Tuloksia voidaan hyödyntää OYS Ensihoidon perehdytysmallin kehittämisessä ja yhtenäistämisessä.