Passiivinen sijoittaminen kasvussa – uhka vai mahdollisuus aktiiviselle varainhoidolle Kiinan osakemarkkinoilla?
Wu, Shanhui (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102510
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla aktiivista ja passiivista sijoitusstrategiaa Manner-Kiinan osakemarkkinoilla vuosina 2020–2025. Tutkimuksessa tarkasteltiin strategioiden välisiä eroja erityisesti riskikorjatun tuoton, pääoman suojaamisen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa selkeä ja vertailukelpoista tietoa yksityissijoittajan päätöksenteon tueksi kehittyville markkinoille sijoitettaessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena vertailututkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin kuuden suomalaisille sijoittajille tarjolla olevan Kiinaan sijoittavan rahaston historiallista markkinadataa, joka kerättiin Morningstar-tietokannasta. Vertailuun valittiin kolme aktiivisesti hoidettua osakerahastoa ja kolme passiivista indeksirahastoa tai ETF-rahastoa. Rahastojen suoriutumista arvioitiin rahoitusalalla yleisesti käytettyjen tunnuslukujen avulla. Näitä olivat yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti (CAGR), volatiliteetti, Sharpen luku, juoksevat kulut sekä suurin kumulatiivinen tappio (MDD).
Tulosten perusteella passiiviset indeksirahastot suoriutuivat tarkastelujaksolla keskimäärin aktiivisia rahastoja paremmin kaikilla käytetyillä mittareilla. Passiiviset rahastot tarjosivat korkeamman riskikorjatun tuoton, matalamman riskitason sekä tehokkaamman pääoman suojaamisen erityisesti markkinoiden laskuvaiheissa. Aktiiviset rahastot eivät kyenneet kompensoimaan korkeampaa kulurakennettaan paremmalla tuotolla tai tehokkaammalla riskienhallinnalla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että passiivinen indeksisijoittaminen muodostaa tarkastellussa aineistossa selkeän haasteen perinteiselle aktiiviselle varainhoidolle Kiinan osakemarkkinoilla. Erityisesti yksityissijoittajan näkökulmasta ja kulujen jälkeistä kokonaistuottoa tarkasteltaessa passiivinen sijoitusstrategia osoittautui tarkastelujaksolla kilpailukykyisemmäksi vaihtoehdoksi.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena vertailututkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin kuuden suomalaisille sijoittajille tarjolla olevan Kiinaan sijoittavan rahaston historiallista markkinadataa, joka kerättiin Morningstar-tietokannasta. Vertailuun valittiin kolme aktiivisesti hoidettua osakerahastoa ja kolme passiivista indeksirahastoa tai ETF-rahastoa. Rahastojen suoriutumista arvioitiin rahoitusalalla yleisesti käytettyjen tunnuslukujen avulla. Näitä olivat yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti (CAGR), volatiliteetti, Sharpen luku, juoksevat kulut sekä suurin kumulatiivinen tappio (MDD).
Tulosten perusteella passiiviset indeksirahastot suoriutuivat tarkastelujaksolla keskimäärin aktiivisia rahastoja paremmin kaikilla käytetyillä mittareilla. Passiiviset rahastot tarjosivat korkeamman riskikorjatun tuoton, matalamman riskitason sekä tehokkaamman pääoman suojaamisen erityisesti markkinoiden laskuvaiheissa. Aktiiviset rahastot eivät kyenneet kompensoimaan korkeampaa kulurakennettaan paremmalla tuotolla tai tehokkaammalla riskienhallinnalla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että passiivinen indeksisijoittaminen muodostaa tarkastellussa aineistossa selkeän haasteen perinteiselle aktiiviselle varainhoidolle Kiinan osakemarkkinoilla. Erityisesti yksityissijoittajan näkökulmasta ja kulujen jälkeistä kokonaistuottoa tarkasteltaessa passiivinen sijoitusstrategia osoittautui tarkastelujaksolla kilpailukykyisemmäksi vaihtoehdoksi.