Työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja hyvinvointipalveluista

Abstract

Opinnäytetyön ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kuvata työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja hyvinvointipalveluista. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata heidän esittämiään ideoita hyvinvointinsa siihen liittyvien palvelujen kehittämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Ensimmäisen vaiheen tutkimuskysymyksiä olivat: Minkälaisia kokemuksia erään kunnan työikäisillä kuntalaisilla on hyvinvoinnistaan? Minkälaisia kokemuksia työikäisillä kuntalaisilla on saamistaan hyvinvointipalvelujen laadusta? Minkälaisia ideoita he esittävät hyvinvointinsa ja siihen liittyvien palvelujen kehittämiseksi? Opinnäytetyön toisen vaiheen tarkoituksena oli kuvata työikäisten kokemuksia toimivasta arjestaan ja yhteisöllisyydestään sekä hyvinvointipalvelujen merkityksestä heille. Opinnäytetyön toisen vaiheen tavoitteena oli tuottaa lisätietoa hyvinvointipalvelujen kehittämiskesi. Toisen vaiheen tutkimuskysymyksiä olivat: Mitä toimiva arki merkitsee työikäisille? Mitä hyvinvointipalvelut merkitsevät työikäisille? Millaisia kokemuksia työikäisillä on yhteisöllisyydestä?

Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman kä-sitteiden ja niihin yhteydessä olevien ilmiöiden tarkastelusta. Opinnäytetyön ensimmäisen ja toisen vaiheen aineistot kerättiin teemahaastattelemalla työikäisiä. Aineistot nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan arjen toimivuudella oli merkitystä koettuun hyvinvointiin. Kokonaisvaltainen hyvä olo, arjen rytmittyminen ja työhön liittyvät tekijät olivat niitä hyvinvoinnin osa-alueita, joilla oli merkitystä arjen toimivuuteen. Tutkimukseen osallistuneet kuntalaiset arvostivat laadukkaita hyvinvointipalveluita. Niillä sekä valinnan vapaudella oli merkitystä hyvinvoinnin kokemiseen. Yhteisöllisyydellä, yhteenkuuluvuuden tunteella ja yhteyksien pidolla oli merkitystä koettuun hyvinvointiin ja omaan jaksamiseen. Yhteisöllisyys toi turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja hyvää mieltä. Molemminpuolinen auttaminen yhteisössä koettiin tärkeäksi.

Laadukkaiden hyvinvointipalveluiden merkitystä hyvinvointiin on hyvä tutkia jatkossa aiempaa laajemmin, sillä aihe on hyvin ajankohtainen sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisvastuulain uudistumisesta johtuen. Jakautuuko hyvinvointi tulevaisuudessa asuinpaikan mukaan vai saavutetaanko SOTE uudistuksella kaikkia kansalaisia yhtä hyvin tasapuolisesti palveleva ratkaisu.

The purpose of the first phase of the thesis was to describe the experiences of working age people concerning their well-being and welfare services. In addition, the purpose was to describe their ideas concerning how to develop their well-being and services connected with it. The aim was to bring forth data for the development of welfare services. The questions concerning the first phase of the research were: What kind of experiences do the working age people of a certain municipality have concerning their well-being. What kind of experiences do the working age people have concerning the welfare services they have received? What kind of ideas do they suggest concerning the development of their well-being and services connected with it? The aim of the second phase of the thesis was to bring forth additional information for the development of welfare services. The questions concerning the second phase of the research were: What does practical eve-ryday life mean for working age people? What does the welfare services mean for working age people? What kind of experiences do working age people have concerning the sense of community? The theoretical part of the thesis consists of the analysis of the concepts of well-being, sense of community, social capital, and the phenomena connected with them. The data of the first and the second stage of the thesis was collected by interviewing working age people concerning these themes. The data was recorded transcribed and analyzed by inductive, i.e. databased content analysis. According to the research results, well-functioning everyday life if meaningful for the experience of well-being. Overall feeling of well-being, pacing of everyday life, and work-related factors were those parts of life that ma-de a difference for functional everyday life. People participating in the research valued high quality social ser-vices. Social services and the freedom to choose had a meaningful effect on how they experience their well-being. Sense of community feeling of togetherness, and social contacts are important for a person’s wellbeing and strength to go on. Sense of community provided security, social cohesion and pleasure. Helping each other in the community was considered important. In the future, it is important to study the effect of high quality social services on the wellbeing on a larger scale, because the topic is actual owing to the new SOTE law. Is the welfare distributed in the future Finland according to the dwelling place of the residents or does the new SOTE law give them equal all equally good service?