Työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja hyvinvointipalveluista
Siltakoski, Lea; Rytkönen, Ira (2015)
Lataukset:
Siltakoski, Lea
Rytkönen, Ira
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086943
Tiivistelmä
Opinnäytetyön ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kuvata työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja hyvinvointipalveluista. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata heidän esittämiään ideoita hyvinvointinsa siihen liittyvien palvelujen kehittämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Ensimmäisen vaiheen tutkimuskysymyksiä olivat: Minkälaisia kokemuksia erään kunnan työikäisillä kuntalaisilla on hyvinvoinnistaan? Minkälaisia kokemuksia työikäisillä kuntalaisilla on saamistaan hyvinvointipalvelujen laadusta? Minkälaisia ideoita he esittävät hyvinvointinsa ja siihen liittyvien palvelujen kehittämiseksi? Opinnäytetyön toisen vaiheen tarkoituksena oli kuvata työikäisten kokemuksia toimivasta arjestaan ja yhteisöllisyydestään sekä hyvinvointipalvelujen merkityksestä heille. Opinnäytetyön toisen vaiheen tavoitteena oli tuottaa lisätietoa hyvinvointipalvelujen kehittämiskesi. Toisen vaiheen tutkimuskysymyksiä olivat: Mitä toimiva arki merkitsee työikäisille? Mitä hyvinvointipalvelut merkitsevät työikäisille? Millaisia kokemuksia työikäisillä on yhteisöllisyydestä?
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman kä-sitteiden ja niihin yhteydessä olevien ilmiöiden tarkastelusta. Opinnäytetyön ensimmäisen ja toisen vaiheen aineistot kerättiin teemahaastattelemalla työikäisiä. Aineistot nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan arjen toimivuudella oli merkitystä koettuun hyvinvointiin. Kokonaisvaltainen hyvä olo, arjen rytmittyminen ja työhön liittyvät tekijät olivat niitä hyvinvoinnin osa-alueita, joilla oli merkitystä arjen toimivuuteen. Tutkimukseen osallistuneet kuntalaiset arvostivat laadukkaita hyvinvointipalveluita. Niillä sekä valinnan vapaudella oli merkitystä hyvinvoinnin kokemiseen. Yhteisöllisyydellä, yhteenkuuluvuuden tunteella ja yhteyksien pidolla oli merkitystä koettuun hyvinvointiin ja omaan jaksamiseen. Yhteisöllisyys toi turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja hyvää mieltä. Molemminpuolinen auttaminen yhteisössä koettiin tärkeäksi.
Laadukkaiden hyvinvointipalveluiden merkitystä hyvinvointiin on hyvä tutkia jatkossa aiempaa laajemmin, sillä aihe on hyvin ajankohtainen sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisvastuulain uudistumisesta johtuen. Jakautuuko hyvinvointi tulevaisuudessa asuinpaikan mukaan vai saavutetaanko SOTE uudistuksella kaikkia kansalaisia yhtä hyvin tasapuolisesti palveleva ratkaisu.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman kä-sitteiden ja niihin yhteydessä olevien ilmiöiden tarkastelusta. Opinnäytetyön ensimmäisen ja toisen vaiheen aineistot kerättiin teemahaastattelemalla työikäisiä. Aineistot nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan arjen toimivuudella oli merkitystä koettuun hyvinvointiin. Kokonaisvaltainen hyvä olo, arjen rytmittyminen ja työhön liittyvät tekijät olivat niitä hyvinvoinnin osa-alueita, joilla oli merkitystä arjen toimivuuteen. Tutkimukseen osallistuneet kuntalaiset arvostivat laadukkaita hyvinvointipalveluita. Niillä sekä valinnan vapaudella oli merkitystä hyvinvoinnin kokemiseen. Yhteisöllisyydellä, yhteenkuuluvuuden tunteella ja yhteyksien pidolla oli merkitystä koettuun hyvinvointiin ja omaan jaksamiseen. Yhteisöllisyys toi turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja hyvää mieltä. Molemminpuolinen auttaminen yhteisössä koettiin tärkeäksi.
Laadukkaiden hyvinvointipalveluiden merkitystä hyvinvointiin on hyvä tutkia jatkossa aiempaa laajemmin, sillä aihe on hyvin ajankohtainen sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisvastuulain uudistumisesta johtuen. Jakautuuko hyvinvointi tulevaisuudessa asuinpaikan mukaan vai saavutetaanko SOTE uudistuksella kaikkia kansalaisia yhtä hyvin tasapuolisesti palveleva ratkaisu.