Suomen Metsästäjäliiton piiritoiminnan kehittämisstrategian luominen

Abstract

Opinnäytetyö kuvaa Metsästäjäliiton piiritoiminnan kehittämisstrategiaprosessia ja jonka tuloksena tehtiin piiritoiminnan kehittämisstrategia. Liiton piireissä toiminta on vapaaehtoisvetoista. Tarve kehittämisstrategialle oli syntynyt aiemmin pidetyissä piiritoimijoita osallistavissa kyselyissä ja tapahtumissa, joissa oli tuotu esiin piiritoiminnan haasteita. Opinnäytetyön piirikysely suunnattiin piirien puheenjohtajille hallinnon edustajina, piirien toiminnanjohtajille operatiivisina toimijoina sekä piirihallitusten jäsenille jäsenseurojen aktiiviedustajina. Jäsenkysely kohdistettiin jäsenyhdistyksissä oleville ja henkilöjäsenille. Lisäksi haastateltiin liiton työvaliokunnan jäseniä liittohallinnon edustajina ja toiminnanjohtaja operatiivisen toiminnan johtajana. Kyselyn ja haastatteluiden kautta opinnäytetyössä avautuu monitahoinen piiritoiminnan viitekehys. Taustaksi avataan tuoreimpien aiemmin tehtyjen kyselyiden tuloksia, joita opinnäytetyön kyselyssä ja haastatteluissa hyödynnettiin. Työssä kartoitetaan tahtotilaa erilaisille vaihtoehtoisille ratkaisuille ja haetaan vastauksia strategiatyössä tarvittavien tarkoituksen, arvojen ja vision hahmottamiseksi. Opinnäyte sukeltaa vapaaehtoistoiminnan maailmaan, jossa palkkatyön lainalaisuudet eivät päde. Kyselyn ja haastattelun analysoinnissa selviää esimerkiksi, että vapaaehtoistoiminnan tärkeimpiä motivaatioita piiritoiminnassa on vaikuttaa yhteiseen hyvään. Sen sijaan itsekkäät syyt, kuten etujen, huomion taikka vallan saanti eivät motivoi. Selvisi, että piiritoiminnan tulevaisuuden haasteista yhteyden luominen ja ylläpito jäseniin on yksi tärkeimpiä strategisia tehtäviä ja että muuttuva yhteiskunta ja ympäristö luovat suuria muutostarpeita metsästysyhdistys- ja vapaaehtoistoiminnalle. Strategian ratkottavaksi tuli muun muassa dilemma aktiivisen toiminnan tarpeen ja lisätehtävähaluttomuuden välillä. Samoin kentällä tunnistetaan reagointitarve muuttuvassa maailmassa, pitäen silti lujasti kiinni nykyisistä rakenteista. Toisaalta mielen muuttuminen voi olla nopeaakin. Tätä todistaa kyselyn kysymys, joka kartoitti näkemyksiä piiritoiminnan yhtenäistymisestä ja jonka vastauksissa oli ensimmäisellä kerralla paljon hajontaa. Se toistettiin vain kuuden muulla tavoin aihetta sivuavan kysymyksen jälkeen. Aiheen ajattelu vahvisti näkemystä vaihtoehdolle, piirien tulee olla pääosin samankaltaisia pienin yksilöllisin eroin, jonka valinta nousi 47 prosentista 76 prosenttiin. Tutkimustarkastelun viitoittamalla tiellä tarkoituksen, arvojen ja vision muokkaamana kehittyi piiritoiminnan kehittämisstrategia vastaamaan tutkimuksissa tunnistettuihin haasteisiin. Haasteisiin, jotka eivät ole vain kielteisiä, vaan painopisteen muutoksia, joihin tulee vastata muutoksilla. Jos osa jäsenistä ja potentiaalisista jäsenistä kaupungistuvat, he ovat silti jäseniä – ja metsästäjiä. Jos nykymalli ei heitä palvele, kehitetään palveluita vastaamaan tarvetta. Myös metsästysseuratoiminnan tarpeet muuttuvat. Siispä vastataan siihen, aivan kuten vastaamme riistalajiston muutokseen kohdistamalla pyynti runsauteen, samalla unohtamatta parantaa heikompien mahdollisuuksia. Onko strategiassa vastaukset kaikkiin haasteisiin? Ei ole, vaan strategia osoittaa tien oikealle jahtipolulle suuntaan, josta löytyy koti kaikille metsästäjille.