Innovaatiotoiminnan kehittäminen organisaatiossa

Abstract

Organisaatioiden menestyksen nähdään edellyttävän kykyä uudistua ja vastata muuttuviin asiakastarpeisiin. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on keskeinen keino luoda kilpailuetua, mutta innovaatiotoiminnan toteutus koetaan usein haastavaksi strategioiden, johtamisen ja osaamisen puutteiden vuoksi. Pelkkä innovaatioprosessin olemassaolo ei takaa sen vaikuttavaa hyödyntämistä arjessa, vaan onnistuminen edellyttää systemaattista johtamista, vahvaa innovaatiokulttuuria sekä kykyä hyödyntää asiakas- ja muuta tietoa läpi innovaatioprosessin.Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkimuksellisin keinoin kuvailla, miksi organisaatio x:ssä käytössä oleva innovaatioprosessi ei ole juurtunut osaksi arjen työtä, ja miten sen hyödyntämistä voitaisiin parantaa. Tavoitteena oli laatia selkeä kehityssuunnitelma, jonka avulla organisaation innovaatioprosessi voidaan saada systemaattisemmin osaksi arjen tekemistä. Työelämälähtöinen opinnäytetyö toteutettiin suomalaisessa teollisuusyrityksessä, ja tutkimuksen viitekehys pohjautui innovaatiotoiminnan johtamisen, organisaatiokulttuurin ja tietämyksenhallinnan teorioihin. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena. Aineistoa kerättiin sisällön erittelyllä ja havainnoinnilla, jolloin henkilöstö osallistui aktiivisesti kehittämisprosessiin. Työpajoissa arvioitiin innovaatiokyvykkyyden maturiteettitasoa, tunnistettiin prosessin haasteita ja mahdollisuuksia sekä priorisoitiin kehityskohteita yhdessä osallistujien kanssa. Kehittämistyön tuloksena syntyi vaiheittainen kehityssuunnitelma, jossa korostetaan omistajuuden ja johtajuuden selkeyttämistä, asiakasymmärryksen vahvistamista sekä kulttuurisen muutoksen tukemista. Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin. Organisaation innovaatiokyvykkyys arvioitiin keskitasolle, ja kehityssuunnitelman avulla tunnistettiin konkreettisia toimenpiteitä innovaatioprosessin juurruttamiseksi arkeen. Tulosten perusteella todettiin, että onnistunut implementointi edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että pitkäjänteistä kulttuurin kehittämistä. Jatkokehittämisen tarpeiksi nostettiin erityisesti asiakasymmärryksen syventäminen ja innovaatiokulttuurin vahvistaminen, joilla nähtiin olevan laajempaa merkitystä myös muille organisaatioille.