Lasten osallisuuden vahvistaminen pajatoiminnan avulla : pajatoimintapäivät päiväkoti Pilke Maria Montessorissa
Tuutti, Teresa; Flores, Cristina (2026)
Tuutti, Teresa
Flores, Cristina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602122811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602122811
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida päiväkoti Pilke Maria Montessoriin kaksi pajatoimintapäivää ja selvittää, tukeeko pajatoiminta lasten osallisuutta. Lasten osallisuuden tukeminen on keskeinen tavoite varhaiskasvatuksessa. Pajatoimintaa on hyödynnetty varhaiskasvatuksessa kuitenkin melko vähän, eikä siitä ole juurikaan tutkimustietoa. Tämän vuoksi halusimme tutkia pajatoiminnan toimivuutta varhaiskasvatuksessa.
Työelämäkumppanina toimii Pilke Maria Montessori- päiväkoti, joka sijaitsee Espoossa. Päiväkoti tarjoaa varhaiskasvatusta ja esiopetusta 2,5–6-vuotiaille lapsille. Päiväkodin toiminta perustuu Montessori- pedagogiikkaan, joka korostaa lapsen osallisuutta, valinnanvapautta ja lasten tasavertaisuutta aikuisiin nähden.
Lapsille järjestettiin kaksi pajatoimintapäivää, jotka oli suunniteltu lasten ja henkilökunnan toiveiden pohjalta. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin avulla. Pajatoiminta-päivien teemoiksi valikoitui ensimmäisenä päivänä liikunta ja musiikki sekä toisena päivänä luonto ja taide. Ensimmäisenä päivänä pajatoiminta toteutettiin päiväkodin tiloissa ja osallistujia olivat 3–4- vuotiaista lapsista koostuva pienryhmä, joka oli etukäteen valittu. Toisena päivänä pajatoiminta toteutettiin päiväkodin lähimetsässä ja osallistujia olivat lähes kaikki paikalla olevat lapset. Osallistujia oli pajapäivän aikana yhteensä noin 10–15 ja toimintaan osallistuminen oli vapaaehtoista.
Viitekehyksenä opinnäytetyössä toimii lasten osallisuuden tukeminen. Olemme arvioineet osallisuuden toteutumista Roger Hartin osallisuuden tikapuumallin avulla. Tämän lisäksi palautetta kysyttiin lapsilta peukaloäänestyksellä ja henkilökunnalta sähköpostikyselyn muodossa. Lapsilta ja henkilökunnalta tullut palaute oli positiivista.
Pajatoimintapäivien, niistä saadun palautteen ja teoriatiedon pohjalta voimme todeta, että pajatoiminta voi lisätä lasten osallisuutta, jos se pohjautuu vapaaehtoisuuteen ja toiminta on suunnitelmallista. Toiminta vaatii kuitenkin, että lapset pääsevät vaikuttamaan pajatoimintaan sen prosessin kaikissa vaiheissa. Jatkossa pajatoimintaa voisi soveltaa myös kouluissa ja kerhoissa sekä se olisi sovellettavissa ryhmän omien tarpeiden mukaan.
Työelämäkumppanina toimii Pilke Maria Montessori- päiväkoti, joka sijaitsee Espoossa. Päiväkoti tarjoaa varhaiskasvatusta ja esiopetusta 2,5–6-vuotiaille lapsille. Päiväkodin toiminta perustuu Montessori- pedagogiikkaan, joka korostaa lapsen osallisuutta, valinnanvapautta ja lasten tasavertaisuutta aikuisiin nähden.
Lapsille järjestettiin kaksi pajatoimintapäivää, jotka oli suunniteltu lasten ja henkilökunnan toiveiden pohjalta. Aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin avulla. Pajatoiminta-päivien teemoiksi valikoitui ensimmäisenä päivänä liikunta ja musiikki sekä toisena päivänä luonto ja taide. Ensimmäisenä päivänä pajatoiminta toteutettiin päiväkodin tiloissa ja osallistujia olivat 3–4- vuotiaista lapsista koostuva pienryhmä, joka oli etukäteen valittu. Toisena päivänä pajatoiminta toteutettiin päiväkodin lähimetsässä ja osallistujia olivat lähes kaikki paikalla olevat lapset. Osallistujia oli pajapäivän aikana yhteensä noin 10–15 ja toimintaan osallistuminen oli vapaaehtoista.
Viitekehyksenä opinnäytetyössä toimii lasten osallisuuden tukeminen. Olemme arvioineet osallisuuden toteutumista Roger Hartin osallisuuden tikapuumallin avulla. Tämän lisäksi palautetta kysyttiin lapsilta peukaloäänestyksellä ja henkilökunnalta sähköpostikyselyn muodossa. Lapsilta ja henkilökunnalta tullut palaute oli positiivista.
Pajatoimintapäivien, niistä saadun palautteen ja teoriatiedon pohjalta voimme todeta, että pajatoiminta voi lisätä lasten osallisuutta, jos se pohjautuu vapaaehtoisuuteen ja toiminta on suunnitelmallista. Toiminta vaatii kuitenkin, että lapset pääsevät vaikuttamaan pajatoimintaan sen prosessin kaikissa vaiheissa. Jatkossa pajatoimintaa voisi soveltaa myös kouluissa ja kerhoissa sekä se olisi sovellettavissa ryhmän omien tarpeiden mukaan.
