Epäpuhtauksia sisältävän purkupuun hyödyntäminen kiertotaloudessa

Abstract

Purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvän purkupuun laatu vaihtelee paljon ja se voi sisältää monenlaisia epäpuhtauksia, mitkä vaikeuttavat sen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Tämä ongelma vaatii ratkaisuja, jotta epäpuhtauksia sisältävää puujätettä voitaisiin hyödyntää kiertotaloudessa, mikä edistäisi ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata tutkimuskysymykseen: miten erilaisia epäpuhtauksia sisältävää purkupuuta voitaisiin hyödyntää kiertotaloudessa? Tavoitteena oli kerätä ja tiivistää ajankohtaista tutkimustietoa. Tämä tehtiin narratiivisella kirjallisuuskatsauksella. Tutkimuksia haettiin Google Scholarilla ja manuaalisesti. Tutkimukset analysoitiin ja tiivistettiin. Tietoperustassa käsiteltiin kiertotaloutta puun ja rakentamisen näkökulmasta, purkupuun laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä tuotehyväksyntää.

Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat, että epäpuhtauksia sisältävän purkupuun hyödyntäminen on ainakin teknisesti mahdollista. Yleensä se vaatii kuitenkin sen, että epäpuhtaudet havaitaan ja tunnistetaan. Tätä varten on kokeiltu ja kehitetty useita anturiteknologioita ja tekoälyä. Epäpuhtauksien määrää jätteestä voidaan vähentää lajittelulla ja erottelulla. Kemiallisia epäpuhtauksia voidaan poistaa puusta tehokkaasti biologisesti tai liuottimilla, mutta ne muuttavat samalla puun rakennetta. Epäpuhdasta puuta voidaan hyödyntää mm. biohiileksi, selluksi ja lastulevyksi. Monet valmistustavat perustuvat epäpuhtauksien kapseloimiseen.

Monet menetelmät ovat vasta laboratoriomittakaavassa. Ne pitäisi saada taloudellisesti kannattaviksi ja se voi vaatia teknologioiden kehittymistä ja niiden yhdistämistä tehokkaaksi ketjuksi. Täytyy selvittää koko ketjun todellinen hiilijalanjälki, prosesseissa syntyvät haitalliset aineet ja päästöt sekä varmistaa tuotteiden laatu ja turvallisuus. Suomessa tarvitaan paljon lämmitysenergiaa ja puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, joten myös nämä asiat täytyy ottaa huomioon. Pitäisi tutkia menetelmien toimivuutta teollisessa mittakaavassa ja kehittää niitä taloudellisiksi, energiatehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi. Olisi myös hyvä saada lisää tutkimuksia Suomesta.