Vilpe Oy:n kiinteistön energiajärjestelmän kehittäminen
Riippi, Heta (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602203227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602203227
Tiivistelmä
Vilpe Oy toteutti vuosina 2020–2021 energiatehokkuushankkeen, jossa öljylämmitys korvattiin maalämpöjärjestelmällä. Tämä opinnäytetyö tarkastelee järjestelmän nykytilaa ja sen jatkokehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida energiajärjestelmän toimintaa eri vuodenaikoina, tunnistaa tehottomia jaksoja sekä esittää ratkaisuja, joilla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia.
Teoreettinen viitekehys perustuu lämpöpumpputekniikkaan tehdasympäristössä, lämmönsiirron perusteisiin ja energiajärjestelmien optimointiin. Keskeisiä käsitteitä ovat COP-, SCOP-, EER- ja SEER-arvot sekä vapaajäähdytyksen ja lämpövarastoinnin periaatteet. Tutkimusaineisto koostuu Schneider Electricin PME-järjestelmän mittausdatasta vuosilta 2024–2025, sisältäen lämpöenergian, jäähdytysenergian, käyntiaikojen ja maakaivojen energiavirtojen tarkastelun. Menetelmät perustuvat datalähtöiseen analyysiin, lämpötilakorrelaatioihin ja kuormitusprofiilien tarkasteluun.
Tulosten perusteella maalämpöpumppu on järjestelmän selkeä pääasiallinen energialähde, tuottaen noin 86 % lämmöntarpeesta. Sen keskimääräinen hyötysuhde vaihteli vuodenaikojen mukaan, alhaisimmillaan talvikuukausina (SCOP 2,55–2,77) ja korkeimmillaan kesällä (SCOP yli 3,5). Vapaajäähdytystä hyödynnettiin noin 11 % jäähdytysenergiasta, mikä paransi järjestelmän kokonaistehokkuutta. Yhtäaikaista lämmitystä ja jäähdytystä esiintyi merkittävästi välikausina, mikä kuvasti monimutkaista sisäistä lämpökuormitusta.
Teoreettinen viitekehys perustuu lämpöpumpputekniikkaan tehdasympäristössä, lämmönsiirron perusteisiin ja energiajärjestelmien optimointiin. Keskeisiä käsitteitä ovat COP-, SCOP-, EER- ja SEER-arvot sekä vapaajäähdytyksen ja lämpövarastoinnin periaatteet. Tutkimusaineisto koostuu Schneider Electricin PME-järjestelmän mittausdatasta vuosilta 2024–2025, sisältäen lämpöenergian, jäähdytysenergian, käyntiaikojen ja maakaivojen energiavirtojen tarkastelun. Menetelmät perustuvat datalähtöiseen analyysiin, lämpötilakorrelaatioihin ja kuormitusprofiilien tarkasteluun.
Tulosten perusteella maalämpöpumppu on järjestelmän selkeä pääasiallinen energialähde, tuottaen noin 86 % lämmöntarpeesta. Sen keskimääräinen hyötysuhde vaihteli vuodenaikojen mukaan, alhaisimmillaan talvikuukausina (SCOP 2,55–2,77) ja korkeimmillaan kesällä (SCOP yli 3,5). Vapaajäähdytystä hyödynnettiin noin 11 % jäähdytysenergiasta, mikä paransi järjestelmän kokonaistehokkuutta. Yhtäaikaista lämmitystä ja jäähdytystä esiintyi merkittävästi välikausina, mikä kuvasti monimutkaista sisäistä lämpökuormitusta.