Suomen Journalistiliiton jäsenmäärä 1967–2025 : miten liiton jäsenmäärä on kehittynyt, ja mihin nykytilanne vertautuu?
Törmänen, Valtteri (2026)
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602243338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602243338
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastelin Suomen Journalistiliiton jäsenmäärän kehitystä vuosina 1967–2025 keskittyen erityisesti vuosiin 2001–2025. Opinnäytetyössä pyrin selvittämään muutosta historiallisessa kontekstissa: milloin liitto on ollut viimeksi jäsenmäärää tarkastellen samassa tilanteessa kuin vuonna 2025 ja mitä johtopäätöksiä siitä voidaan tehdä liiton talouden ja jäsenmäärän kehitykseen? Kehitystä tarkastelin määrällisen tutkimuksen aikasarja-analyysin keinoin. Lisäksi hyödynsin työssä dokumenttianalyysia. Samalla tutkin, että voiko liiton jäsenmäärää verrata saatavilla olevaan tietoon toimittajien määrästä Suomessa ja voidaanko tästä päätellä journalistien järjestäytymisastetta.
Analyysissa kävi ilmi, että Suomen Journalistiliiton jäsenmäärän kehitys muuttuu 2010-luvulle tultaessa, jolloin jäsenmäärä lähtee ensimmäistä kertaa laskuun. Muutos on historiallinen, sillä liiton jäsenmäärä kasvoi sen perustamisesta ja etenkin 1960-luvusta aina vuoteen 2010 asti. Viimeksi kokonaisjäsenmäärä oli samalla tasolla kuin nyt 2000-luvun alussa, mutta työsuhteisia tarkasteltaessa nykytaso on verrannollinen 1980-luvun alkuun. Tämä kuvaa tilanteen poikkeuksellisuutta liiton historiassa.
Journalistiliiton jäsenten ja toimittajien määrää analysoidessani olennainen löydös oli, että ajanjaksolla 2010–2025 toimittajien määrä Suomessa väheni noin 3 000 työsuhteisella toimittajalla ja Suomessa toimi vuonna 2025 enää noin reilu 6 000 toimittajaa. Tilanne on historiallinen, sillä Suomessa ei ole ollut edes 1990-luvun lamavuosina näin vähän toimittajia. Lisäksi aineiston ja analyysin perusteella voi todeta, että journalistien järjestäytymisaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea, vaikka tarkkaa lukua ei voi aineiston pohjalta muodostaa.
Kolmas havainto oli, että muutoksen suuruus on liiton talouden ja toiminnan näkökulmasta merkittävä eikä historiallista vertailukohtaa kutistuvalle jäsenmäärälle ole. Siksi tilanteen vaatimat muutokset liiton talouteen, toimintaan ja palvelutarjontaan tulevat olemaan aivan ennen näkemättömiä liiton historiassa.
Tutkimuksen pohjalta muodostui käsitys, että jäsenmäärän kehitystä tarkastelemalla ja vertailemalla sitä dokumenttianalyysin keinoin liiton historiaan Suomen Journalistiliiton historian neljännen vaiheen voidaan katsoa alkaneen 2010-luvulle tultaessa, jolloin kehityksen suunta muuttuu ja liiton työsuhteisten jäsenten ja myös kokonaisjäsenmäärä lähtevät laskuun. This thesis examines the long-term development of the membership of the Union of Journalists in Finland (UJF) from 1967 to 2025, with a particular focus on the period 2001–2025. The aim was to understand how the current membership level relates to earlier phases in the union’s history and to identify when the organization last experienced a comparable situation and what does it means for the union’s future. The study applies quantitative methods and time-series analysis, complemented by document analysis of historical materials. In addition, the development of UJF membership is compared with available data on the number of journalists working in Finland, especially since the early 2010s.
The analysis shows a clear structural shift: while UJF membership grew continuously from its founding and particularly from the 1960s onwards, the trend reversed in the 2010s when total membership began to decline for the first time. According to the time-series analysis, the overall membership has returned to levels last seen in the early 2000s, whereas the number of full-time employed members reflects figures characteristic of the early 1980s. This illustrates how historically exceptional the current situation is for the union.
A second key finding is that between 2010 and 2025 the number of employed journalists in Finland appears to have decreased by approximately 3,000, based on available data. The current situation is historic, as Finland has not had so few journalists working even during the recession of the 1990s. Despite this decline, the degree of unionization among journalists remains exceptionally high by international standards, even though a precise rate cannot be established from the data.
Finally, the scale of the membership decline represents a significant organizational and financial challenge for the union. No historical precedent exists for a contraction of this magnitude, and the required adjustments to UJF’s operations and services are likely to be substantial and unprecedented in its history.
The study suggests that the 2010s mark the beginning of a new, fourth phase in the history of the Union of Journalists in Finland, which is characterized by declining membership and the upcoming changes in union structure.
Analyysissa kävi ilmi, että Suomen Journalistiliiton jäsenmäärän kehitys muuttuu 2010-luvulle tultaessa, jolloin jäsenmäärä lähtee ensimmäistä kertaa laskuun. Muutos on historiallinen, sillä liiton jäsenmäärä kasvoi sen perustamisesta ja etenkin 1960-luvusta aina vuoteen 2010 asti. Viimeksi kokonaisjäsenmäärä oli samalla tasolla kuin nyt 2000-luvun alussa, mutta työsuhteisia tarkasteltaessa nykytaso on verrannollinen 1980-luvun alkuun. Tämä kuvaa tilanteen poikkeuksellisuutta liiton historiassa.
Journalistiliiton jäsenten ja toimittajien määrää analysoidessani olennainen löydös oli, että ajanjaksolla 2010–2025 toimittajien määrä Suomessa väheni noin 3 000 työsuhteisella toimittajalla ja Suomessa toimi vuonna 2025 enää noin reilu 6 000 toimittajaa. Tilanne on historiallinen, sillä Suomessa ei ole ollut edes 1990-luvun lamavuosina näin vähän toimittajia. Lisäksi aineiston ja analyysin perusteella voi todeta, että journalistien järjestäytymisaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea, vaikka tarkkaa lukua ei voi aineiston pohjalta muodostaa.
Kolmas havainto oli, että muutoksen suuruus on liiton talouden ja toiminnan näkökulmasta merkittävä eikä historiallista vertailukohtaa kutistuvalle jäsenmäärälle ole. Siksi tilanteen vaatimat muutokset liiton talouteen, toimintaan ja palvelutarjontaan tulevat olemaan aivan ennen näkemättömiä liiton historiassa.
Tutkimuksen pohjalta muodostui käsitys, että jäsenmäärän kehitystä tarkastelemalla ja vertailemalla sitä dokumenttianalyysin keinoin liiton historiaan Suomen Journalistiliiton historian neljännen vaiheen voidaan katsoa alkaneen 2010-luvulle tultaessa, jolloin kehityksen suunta muuttuu ja liiton työsuhteisten jäsenten ja myös kokonaisjäsenmäärä lähtevät laskuun.
The analysis shows a clear structural shift: while UJF membership grew continuously from its founding and particularly from the 1960s onwards, the trend reversed in the 2010s when total membership began to decline for the first time. According to the time-series analysis, the overall membership has returned to levels last seen in the early 2000s, whereas the number of full-time employed members reflects figures characteristic of the early 1980s. This illustrates how historically exceptional the current situation is for the union.
A second key finding is that between 2010 and 2025 the number of employed journalists in Finland appears to have decreased by approximately 3,000, based on available data. The current situation is historic, as Finland has not had so few journalists working even during the recession of the 1990s. Despite this decline, the degree of unionization among journalists remains exceptionally high by international standards, even though a precise rate cannot be established from the data.
Finally, the scale of the membership decline represents a significant organizational and financial challenge for the union. No historical precedent exists for a contraction of this magnitude, and the required adjustments to UJF’s operations and services are likely to be substantial and unprecedented in its history.
The study suggests that the 2010s mark the beginning of a new, fourth phase in the history of the Union of Journalists in Finland, which is characterized by declining membership and the upcoming changes in union structure.