GC-MS-menetelmän kehittäminen wasabin isotiosyanaattien määrittämiseksi

Abstract

Isotiosyanaatit ovat biologisesti aktiivisia yhdisteitä, jotka vastaavat wasabin pistävästä aromista ja joilla on merkitystä sekä elintarviketutkimuksessa että analyyttisessä kemiassa. Niiden määritys on haasteellista yhdisteiden reaktiivisuuden, haihtuvuuden ja kasvimatriisin monimutkaisuuden vuoksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja validoita kaasukromatografia–massaspektrometriaan (GC–MS) perustuva menetelmä isotiosyanaattien analysoimiseksi wasabista sekä tutkia näytteen käsittelyn, säilytyksen, ja olomuodon vaikutusta isotiosyanaattien pitoisuuteen.

Menetelmäkehityksessä optimoitiin näytteen esikäsittely, uutto ja GC–MS-analyysi, ja menetelmän toimivuutta arvioitiin lineaarisuuden, toistettavuuden sekä toteamis- ja määritysrajojen avulla. Analyysit suoritettiin valittujen ionien monitorointimenetelmällä (SIM) herkkyyden parantamiseksi. Tutkimuksessa verrattiin tuoreita ja kylmäkuivattuja näytteitä sekä tarkasteltiin käsittely- ja säilytysolosuhteiden vaikutusta isotiosyanaattien määrään.

Tulosten perusteella kehitetty GC-MS-menetelmä soveltuu keskeisten isotiosyanaattien, erityisesti allyyli-isotiosyanaatin, kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen määritykseen wasabimatriisissa. Isotiosyanaattien saannon havaittiin vaihtelevan näytteen olomuodon ja käsittelyn mukaan, mikä korostaa matriisivaikutusten merkitystä. Vaikka matalien pitoisuuksien määrityksiin liittyi kohonnutta epävarmuutta, menetelmä todettiin käyttötarkoitukseensa sopivaksi näytteiden välisessä vertailussa. Työ tarjoaa toimivan analyyttisen lähestymistavan isotiosyanaattien tutkimiseen ja tuottaa uutta tietoa wasabin käsittelyn vaikutuksista yhdisteiden saantoon. Menetelmää voidaan jatkokehittää laajentamalla käytettyjen standardien määrää kattavamman isotiosyanaattiprofiloinnin mahdollistamiseksi.