Euroopassa esiintyvät elintarvikeperäiset parasiitit ja niiden diagnostiikka : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Sarajärvi, Inka; Salmela, Ellen (2026)
Sarajärvi, Inka
Salmela, Ellen
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602263448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602263448
Tiivistelmä
Elintarvikeperäiset parasiitit ovat loisia, jotka leviävät elintarvikkeiden välityksellä ihmisistä ja eläimistä toisiin. Opinnäytetyön kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän kansainvälisesti tunnettua ja Euroopan kannalta merkittävää parasiittia. Tällä hetkellä opinnäytetyöhön valittuja parasiitteja esiintyy Suomessa, mutta lisääntyneen matkailun sekä eläinten liikkumisen myötä parasiittien esiintyvyys voi yllättäen kasvaa. Opinnäytetyössä käytiin läpi valittujen parasiittien ominaisuuksia, elinkiertoa, leviämistä, oireita sekä parasiittien diagnostiikkaan käytettäviä menetelmiä.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota yhteen uusinta tutkimustietoa Euroopassa esiintyvistä elintarvikeperäisistä parasiiteistä ja niiden diagnostiikasta sekä lisätä elintarvikeperäisten parasiittien tunnettavuutta. Tutkimuksen toteuttamiseksi tehtiin tietokantahaku, jonka julkaisuväli rajattiin vuosille 2019–2025. Valinnassa käytettiin sisäänottokriteereitä, ja mukaan otettiin 55 kansainvälistä tutkimusta ja artikkelia.
Tutkimuksessa selvisi, että käytetyimpiä diagnostisia menetelmiä olivat mikroskopointi, enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA) ja polymeraasiketjureaktio (PCR). Mikroskopia oli menetelmistä käytetyin ja yksinkertaisin, mutta sen herkkyydessä oli puutteita. ELISA toimi hyvin parasiittien seulontatutkimuksena ja oli mikroskopiaa herkempi sekä luotettavampi menetelmä. Parasiittien tarkempaan lajientunnistukseen käytettiin PCR-menetelmää, sillä PCR oli menetelmistä herkin ja spesifisin. Käytetyin näytemateriaali oli uloste.
Tulevaisuudessa, kun parasiittien esiintyvyys mahdollisesti lisääntyy, olisi tärkeää selvittää, mitkä diagnostiset menetelmät olisivat tehokkaimpia käytettäväksi Suomessa. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että parasiittien aiheuttamien infektioiden raportointi ei ole pakollista edes useissa kehittyneissä Euroopan maissa. Tarkemmasta infektioiden raportoinnista esim. kansainväliseen järjestelmään olisi hyötyä parasiitti-infektioiden määrän arvioimisessa sekä ehkäisemisessä.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota yhteen uusinta tutkimustietoa Euroopassa esiintyvistä elintarvikeperäisistä parasiiteistä ja niiden diagnostiikasta sekä lisätä elintarvikeperäisten parasiittien tunnettavuutta. Tutkimuksen toteuttamiseksi tehtiin tietokantahaku, jonka julkaisuväli rajattiin vuosille 2019–2025. Valinnassa käytettiin sisäänottokriteereitä, ja mukaan otettiin 55 kansainvälistä tutkimusta ja artikkelia.
Tutkimuksessa selvisi, että käytetyimpiä diagnostisia menetelmiä olivat mikroskopointi, enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA) ja polymeraasiketjureaktio (PCR). Mikroskopia oli menetelmistä käytetyin ja yksinkertaisin, mutta sen herkkyydessä oli puutteita. ELISA toimi hyvin parasiittien seulontatutkimuksena ja oli mikroskopiaa herkempi sekä luotettavampi menetelmä. Parasiittien tarkempaan lajientunnistukseen käytettiin PCR-menetelmää, sillä PCR oli menetelmistä herkin ja spesifisin. Käytetyin näytemateriaali oli uloste.
Tulevaisuudessa, kun parasiittien esiintyvyys mahdollisesti lisääntyy, olisi tärkeää selvittää, mitkä diagnostiset menetelmät olisivat tehokkaimpia käytettäväksi Suomessa. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että parasiittien aiheuttamien infektioiden raportointi ei ole pakollista edes useissa kehittyneissä Euroopan maissa. Tarkemmasta infektioiden raportoinnista esim. kansainväliseen järjestelmään olisi hyötyä parasiitti-infektioiden määrän arvioimisessa sekä ehkäisemisessä.
