”Täällä mä oon joku”: osallisuus ja ympäristövastuun oppiminen työvalmennussäätiössä
Janatuinen, Hannele (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602273477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602273477
Tiivistelmä
Työvalmennuksen arjessa osallisuus ja ympäristövastuu näkyvät pieninä, toistuvina valintoina ja yhteisinä käytäntöinä. Näitä käytäntöjä voidaan tarkastella ekososiaalisen hyvinvoinnin viitekehyksessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten ekososiaalisen hyvinvoinnin periaatteet – osallisuus ja ympäristövastuu – näkyvät työvalmennussäätiön arjessa sekä tuottaa aineiston pohjalta käytännöllisiä kehit-tämisehdotuksia. Tutkimus toteutettiin yhden työvalmennussäätiön kontekstissa. Aineisto koostui kuuden eri tehtävissä työskentelevän työntekijän puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Haastatteluissa tarkasteltiin valmennuksen arkea sekä työ- ja oppimisympäristöjen käytäntöjä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla tee-moittelulla.
Aineiston perusteella osallisuus näyttäytyi tasavertaisena kohtaamisena, matalan kynnyksen vuorovaikutuksena ja yksilöllisenä tavoitteenasetteluna, joita yhteisöllisyys ja luonnollinen tuki vahvistivat. Ympäristövastuu ilmeni kiertotalouden arjen tekoina sekä luontoperustaisena toimintana, mutta käytännöt olivat osin hajanaisia ja kaipasivat yhteistä ohjeistusta ja seurantaa.
Kehittämisehdotuksina nousivat esiin osallisuuden tukirakenteiden rakenteiden selkiyttäminen (päätösaluekartta, vastuun portaat), säännölliset mikroretrot palaute–toimenpide–seuranta -ketjuineen sekä vihreiden taitojen opinnollistaminen kevyillä mittareilla. Tässä aineistossa ekososiaalinen viitekehys näyttäytyy yhtenä mahdollisena tapana yhdistää sosiaalinen osallisuus ja ympäristövastuu työvalmennuksen arjessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten ekososiaalisen hyvinvoinnin periaatteet – osallisuus ja ympäristövastuu – näkyvät työvalmennussäätiön arjessa sekä tuottaa aineiston pohjalta käytännöllisiä kehit-tämisehdotuksia. Tutkimus toteutettiin yhden työvalmennussäätiön kontekstissa. Aineisto koostui kuuden eri tehtävissä työskentelevän työntekijän puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Haastatteluissa tarkasteltiin valmennuksen arkea sekä työ- ja oppimisympäristöjen käytäntöjä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla tee-moittelulla.
Aineiston perusteella osallisuus näyttäytyi tasavertaisena kohtaamisena, matalan kynnyksen vuorovaikutuksena ja yksilöllisenä tavoitteenasetteluna, joita yhteisöllisyys ja luonnollinen tuki vahvistivat. Ympäristövastuu ilmeni kiertotalouden arjen tekoina sekä luontoperustaisena toimintana, mutta käytännöt olivat osin hajanaisia ja kaipasivat yhteistä ohjeistusta ja seurantaa.
Kehittämisehdotuksina nousivat esiin osallisuuden tukirakenteiden rakenteiden selkiyttäminen (päätösaluekartta, vastuun portaat), säännölliset mikroretrot palaute–toimenpide–seuranta -ketjuineen sekä vihreiden taitojen opinnollistaminen kevyillä mittareilla. Tässä aineistossa ekososiaalinen viitekehys näyttäytyy yhtenä mahdollisena tapana yhdistää sosiaalinen osallisuus ja ympäristövastuu työvalmennuksen arjessa.