Seksuaalinen häirintä sosiaali- ja terveysalalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, millaisia tutkimuksia on laadittu seksuaalisesta häirinnästä sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa, jota voidaan hyödyntää seksuaalisen häirinnän vastaisessa työssä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla.

Opinnäytetyö tehtiin scoping-katsauksena. Tiedonhaku tehtiin CINAHL Complete-, Medline- ja ProQuest Central-tietokantoihin. Sisäänottokriteerien perusteella aineistoksi valikoitu 10 englanninkielistä tutkimusta. Tutkimukset on julkaistu vuosina 2021–2025. Aineisto analysoitiin teemoittelu-menetelmällä. Teemoiksi muodostuivat seksuaalisen häirinnän eri muodot, sen ilmiantoon vaikuttavat tekijät ja häirinnän tekijät.

Tulosten mukaan seksuaalista häirintää tapahtuu eri muodoissa: fyysisenä, verbaalisena, visuaalisena, virtuaalisena sekä muuna häirintänä. Yleisimmät häirinnän muodot ovat verbaalinen ja fyysinen häirintä. Seksuaalisen häirinnän ilmiantoon vaikuttavat omat henkilökohtaiset kokemukset, asema työpaikalla ja sukupuoli. Myös usko siihen, onko ilmiannolla vaikutusta häirinnän jatkumiseen tai tilanteen käsittelyyn vaikuttaa siihen, ilmiannetaanko koettua häirintää. Seksuaalisen häirinnän tekijänä on yleisimmin potilaat ja lääkärit. Muita häirinnän tekijöitä ovat potilaiden omaiset, kollegat, esihenkilöt sekä muut terveysalan ammattilaiset ja sairaalan työntekijät.

Tulosten perusteella voidaan todeta seksuaalisen häirinnän olevan monimuotoinen ja globaali ilmiö. Toimintamallien ja raportointikäytänteiden kehittämisen sekä koulutuksen tarve on korostunut ja organisaatioilta myös edellytetään nykyään sitoutumista häirintätapausten asianmukaiseen käsittelyyn. Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tulosten vahvistaminen edellyttää lisätutkimuksia Suomesta ja muista pohjoismaista, jotta tuloksia voitaisiin hyödyntää suomalaisen sosiaali- ja terveysalan kontekstissa.