Kokemuksia toipumisorientaatiosta asiakastyössä ja työyhteisössä: kysely Mielen ry:n henkilöstölle
Karilainen, Katja (2026)
Karilainen, Katja
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603124251
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603124251
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin toipumisorientaation toteutumista Mielen ry:n henkilöstön kokemusten kautta. Toipumisorientaatio on yhdistyksen toiminnan viitekehys, ja sen periaatteet ovat jo osa organisaation arkea ja toimintakulttuuria. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten henkilöstö koki toipumisorientaation toteutuvan työssään sekä millaisia kehittämistarpeita ja toiveita sen vahvistamiseksi ilmeni. Tavoitteena oli saada kokemusperäistä tietoa siitä, miten toipumisorientaation periaatteet tunnistetaan ja miten niitä voitaisiin vahvistaa arjen työskentelyssä. Taustalla oli pyrkimys syventää ymmärrystä siitä, millä tavoin toipumisorientaation mukaista ajattelua ja toimintaa voidaan kehittää vielä vahvemmin osaksi koko organisaation yhteistä käytäntöä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, jossa yhdistettiin avoimia kysymyksiä ja likert-asteikollisia väittämiä. Aineisto kerättiin Mielen ry:n henkilöstöltä ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Fenomenologinen viitekehys ohjasi työtä ja mahdollisti yksilöllisten kokemusten ja merkitysten löytämisen.
Tuloksista ilmeni, että toipumisorientaation periaatteet tunnistettiin hyvin ja ne näkyivät arjen työssä. Toipumisorientaation toteuttamista rajoittivat kuitenkin rakenteelliset tekijät, kuten resurssit, kokemus toipumisorientaation tunnistamisesta ja saatu perehdytys aiheeseen. Kehittämistarpeina nousivat esiin koulutuksen lisääminen ja toimintakulttuurin vahvistaminen. Jatkotutkimukselle nähtiin tarvetta erityisesti toipumisorientaation juurruttamisen prosessien kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, jossa yhdistettiin avoimia kysymyksiä ja likert-asteikollisia väittämiä. Aineisto kerättiin Mielen ry:n henkilöstöltä ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Fenomenologinen viitekehys ohjasi työtä ja mahdollisti yksilöllisten kokemusten ja merkitysten löytämisen.
Tuloksista ilmeni, että toipumisorientaation periaatteet tunnistettiin hyvin ja ne näkyivät arjen työssä. Toipumisorientaation toteuttamista rajoittivat kuitenkin rakenteelliset tekijät, kuten resurssit, kokemus toipumisorientaation tunnistamisesta ja saatu perehdytys aiheeseen. Kehittämistarpeina nousivat esiin koulutuksen lisääminen ja toimintakulttuurin vahvistaminen. Jatkotutkimukselle nähtiin tarvetta erityisesti toipumisorientaation juurruttamisen prosessien kehittämiseen.
