Huoltoprosessin kehittäminen ja huollon suorituskyvyn parantaminen
Hannunkivi, Joonas (2026)
Hannunkivi, Joonas
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603134302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603134302
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kehitettiin Diagno Finland Oy:n huoltoprosessia tavoitteena parantaa huollon sujuvuutta, seurattavuutta ja kokonaisvaltaista hallintaa.
Työssä tarkasteltiin huoltoprosessin nykytilaa ja tunnistettiin prosessin vaiheet,
joissa syntyy viiveitä, epäselvyyksiä ja muita tehokkuutta heikentäviä tekijöitä.
Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva huoltoprosessin toiminnasta sekä tuottaa käytännönläheisiä ja toteuttamiskelpoisia kehitysehdotuksia.
Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineistoa kerättiin huoltoprosessin havainnoinnilla, huoltohenkilöstön puolistrukturoiduilla haastatteluilla sekä
järjestelmäaineiston tarkastelulla. Teoreettinen viitekehys perustui prosessiajatteluun, palveluprosesseihin, suorituskyvyn mittaamiseen ja prosessien kehittämiseen liittyvään kirjallisuuteen. Huollon suorituskykyä tarkasteltiin asiakasnäkökulman, sisäisten prosessien, henkilöstön sekä toiminnan hallittavuuden näkökulmista.
Tulosten perusteella huoltoprosessin keskeiset haasteet liittyivät työn aloitustietojen puutteellisuuteen, varaosaprosessin hajanaisuuteen, aiempien huoltotietojen saatavuuteen, dokumentoinnin vaihteleviin käytäntöihin sekä sisäisen viestinnän ja tilannekuvan puutteisiin. Prosessi toimi käytännössä, mutta sen toimivuus perustui osin henkilöstön kokemukseen ja oma-aloitteisuuteen järjestelmä-
tuen sijaan.
Työn tuloksena esitettiin kehitysehdotuksia työn aloitusvaiheen tiedonkeruun yhtenäistämiseen, varaosaprosessin kytkemiseen suoraan työtilaukseen, laitekohtaisen huoltohistorian hallintaan, dokumentoinnin ja työn tilan hallinnan selkeyttämiseen sekä sisäisen viestinnän tukemiseen ERP-järjestelmän avulla. Lisäksi
muodostettiin huollon suorituskyvyn mittaristo, jonka avulla prosessin toimivuutta
voidaan seurata ja kehittää jatkossa.
Työssä tarkasteltiin huoltoprosessin nykytilaa ja tunnistettiin prosessin vaiheet,
joissa syntyy viiveitä, epäselvyyksiä ja muita tehokkuutta heikentäviä tekijöitä.
Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva huoltoprosessin toiminnasta sekä tuottaa käytännönläheisiä ja toteuttamiskelpoisia kehitysehdotuksia.
Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineistoa kerättiin huoltoprosessin havainnoinnilla, huoltohenkilöstön puolistrukturoiduilla haastatteluilla sekä
järjestelmäaineiston tarkastelulla. Teoreettinen viitekehys perustui prosessiajatteluun, palveluprosesseihin, suorituskyvyn mittaamiseen ja prosessien kehittämiseen liittyvään kirjallisuuteen. Huollon suorituskykyä tarkasteltiin asiakasnäkökulman, sisäisten prosessien, henkilöstön sekä toiminnan hallittavuuden näkökulmista.
Tulosten perusteella huoltoprosessin keskeiset haasteet liittyivät työn aloitustietojen puutteellisuuteen, varaosaprosessin hajanaisuuteen, aiempien huoltotietojen saatavuuteen, dokumentoinnin vaihteleviin käytäntöihin sekä sisäisen viestinnän ja tilannekuvan puutteisiin. Prosessi toimi käytännössä, mutta sen toimivuus perustui osin henkilöstön kokemukseen ja oma-aloitteisuuteen järjestelmä-
tuen sijaan.
Työn tuloksena esitettiin kehitysehdotuksia työn aloitusvaiheen tiedonkeruun yhtenäistämiseen, varaosaprosessin kytkemiseen suoraan työtilaukseen, laitekohtaisen huoltohistorian hallintaan, dokumentoinnin ja työn tilan hallinnan selkeyttämiseen sekä sisäisen viestinnän tukemiseen ERP-järjestelmän avulla. Lisäksi
muodostettiin huollon suorituskyvyn mittaristo, jonka avulla prosessin toimivuutta
voidaan seurata ja kehittää jatkossa.
