Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa kustannustehokkaasti
Hattunen, Juha (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603174519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603174519
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkasteli vuonna 2005 valmistuneen suorasähkölämmitteisen omakotitalon energiatehokkuuden parantamista lämmitysjärjestelmän modernisoinnin avulla. Rakennuksen lämmitettävä nettoala on noin 195 m² ja nykyinen lämmitys perustuu betonilaattaan valettuihin sähkölämmityskaapeleihin.
Työssä analysoitiin rakennuksen nykytilan energiankulutus vuosien 2008–2025 toteutuneiden kulutustietojen perusteella. Tilojen lämmityksen keskimääräiseksi ostoenergiaksi määritettiin noin 10 400 kWh/vuosi. Lämpötekninen tarkastelu kattoi johtumishäviöt rakennusvaipan läpi, vuotoilman lämmitystarpeen sekä ilmanvaihdon lämpöhäviöt. Vaihtoehtoisista lämmönjakoratkaisuista valittiin vesikiertoinen lattialämmitys, joka toteutetaan matalalämpöisenä (30–40 °C) järjestelmänä. Lämmönlähdevaihtoehdoiksi tarkasteltiin ilma-vesilämpöpumppua ja maalämpöpumppua. Ilma-vesilämpöpumpun keskimääräinen vuotuinen lämpökerroin on noin 2,9 ja maalämpöpumpun noin 3,7. Investointikustannukset määritettiin todellisten tarjousten perusteella.
Tulosten perusteella VILP-ratkaisu pienentää tilojen lämmityksen ja käyttöveden ostoenergiaa noin 65 % ja maalämpö noin 73 % nykyiseen verrattuna. VILP-järjestelmän investointikustannus on noin 12 600 € ja maalämpöjärjestelmän noin 20 700 € (sis. ALV). Kun tarkasteluun sisällytetään sekä tilojen lämmitys että käyttöveden tuotanto, vuotuinen energiakustannussäästö on noin 1 420 €/v (VILP) ja 1 580 €/v (maalämpö). VILP-ratkaisun takaisinmaksuajaksi saadaan noin 9 vuotta ja maalämpöjärjestelmän noin 13 vuotta. Herkkyystarkastelu osoittaa, että sähkön hinnan noustessa investoinnin kannattavuus paranee merkittävästi.
Työ osoitti, että suorasähkölämmitteisen pientalon lämmitysjärjestelmän modernisointi on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu, joka ei vaadi laajoja rakenteellisia muutoksia. Vesikiertoinen lattialämmitys mahdollistaa eri lämmönlähteiden hyödyntämisen tulevaisuudessa. Taloudellisessa tarkastelussa ilma-vesilämpöpumppu osoittautui kustannustehokkuudeltaan edullisemmaksi vaihtoehdoksi lyhyemmän takaisinmaksuajan ansiosta, kun taas maalämpö tarjoaa pienemmän vuotuisen energiankulutuksen ja pitkällä aikavälillä edullisemman kustannusrakenteen energiakaivon rajattoman käyttöiän ansiosta.
Työssä analysoitiin rakennuksen nykytilan energiankulutus vuosien 2008–2025 toteutuneiden kulutustietojen perusteella. Tilojen lämmityksen keskimääräiseksi ostoenergiaksi määritettiin noin 10 400 kWh/vuosi. Lämpötekninen tarkastelu kattoi johtumishäviöt rakennusvaipan läpi, vuotoilman lämmitystarpeen sekä ilmanvaihdon lämpöhäviöt. Vaihtoehtoisista lämmönjakoratkaisuista valittiin vesikiertoinen lattialämmitys, joka toteutetaan matalalämpöisenä (30–40 °C) järjestelmänä. Lämmönlähdevaihtoehdoiksi tarkasteltiin ilma-vesilämpöpumppua ja maalämpöpumppua. Ilma-vesilämpöpumpun keskimääräinen vuotuinen lämpökerroin on noin 2,9 ja maalämpöpumpun noin 3,7. Investointikustannukset määritettiin todellisten tarjousten perusteella.
Tulosten perusteella VILP-ratkaisu pienentää tilojen lämmityksen ja käyttöveden ostoenergiaa noin 65 % ja maalämpö noin 73 % nykyiseen verrattuna. VILP-järjestelmän investointikustannus on noin 12 600 € ja maalämpöjärjestelmän noin 20 700 € (sis. ALV). Kun tarkasteluun sisällytetään sekä tilojen lämmitys että käyttöveden tuotanto, vuotuinen energiakustannussäästö on noin 1 420 €/v (VILP) ja 1 580 €/v (maalämpö). VILP-ratkaisun takaisinmaksuajaksi saadaan noin 9 vuotta ja maalämpöjärjestelmän noin 13 vuotta. Herkkyystarkastelu osoittaa, että sähkön hinnan noustessa investoinnin kannattavuus paranee merkittävästi.
Työ osoitti, että suorasähkölämmitteisen pientalon lämmitysjärjestelmän modernisointi on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti perusteltu ratkaisu, joka ei vaadi laajoja rakenteellisia muutoksia. Vesikiertoinen lattialämmitys mahdollistaa eri lämmönlähteiden hyödyntämisen tulevaisuudessa. Taloudellisessa tarkastelussa ilma-vesilämpöpumppu osoittautui kustannustehokkuudeltaan edullisemmaksi vaihtoehdoksi lyhyemmän takaisinmaksuajan ansiosta, kun taas maalämpö tarjoaa pienemmän vuotuisen energiankulutuksen ja pitkällä aikavälillä edullisemman kustannusrakenteen energiakaivon rajattoman käyttöiän ansiosta.