CLT-betonihybridirakentaminen
Hyväri, Elina (2026)
Hyväri, Elina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184532
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajalle, raahelaiselle elementtitehtaalle, Walon Oy:lle CLT-betonihybridirakentamista, sen paloteknisiä vaatimuksia ja CLT-levyrakenteisen seinän kosteusteknistä toimivuutta. Saatu tieto luo pohjaa toimeksiantajalle mahdollisten uusien CLT-rakenteisten seinäelementtien kehittämiseen kerrostalo- ja pientalorakentajille. Tällä hetkellä Walon Oy toimittaa rankarakenteisia seinäelementtejä välipohja- ja yläpohjaelementtien lisäksi.
Alkuun tarkasteltiin, miksi on tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisyn näkökulmasta kehittää uusia vaihtoehtoja puu- ja betonikerrostalorakentamisen rinnalle. Selvitettiin lain vaatimia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja sitä, millainen rooli rakennusteollisuudella on ilmaston muutoksessa ja sen ehkäisyssä. Tutustuttiin CLT-levyn valmistukseen Suomessa ja Euroopassa, sen muokkaukseen ja eri ominaisuuksiin. Opinnäytetyössä on lain ja asetusten avulla selvitetty P1-paloluokan kerrostalon palo-vaatimuksia ja miten CLT-betonihybridikerrostalo pystyisi vastaamaan näihin vaatimuksiin. Lopuksi mallinnettiin DOF-lämpö -ohjelman avulla lämpö- ja kosteuskäyrät valituille CLT-seinärakenteille ja selvitettiin, miksi kosteuskäyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää.
Opinnäytetyössä tuotettiin minimi-U-arvovaatimukset täyttävä esimerkkiseinärakenne ja sen kosteus-teknisen toimivuuden tarkastelu. Valitun seinärakenteen rakennusfysikaaliselle toimivuudelle haettiin tukea myös tarkastelemalla kantavan massiivi-CLT-rakenteisen seinän, sekä yksimateriaalisen että eristetyn, U-arvoa ja kosteusteknistä toimivuutta. Massiivi-CLT-rakenne toimii tässä opinnäytetyössä vain vertailukohtana, eikä toimeksiantajalla ole tarkoitusta ottaa sitä tuotantoon mukaan.
Johtopäätöksenä todettiin, että CLT-elementtiseinä ei-kantavana ja kantavana rakenteena on kosteus-teknisesti hyvin toimiva rakenne jopa ääriolosuhteissa. Tämä korostuu varsinkin, kun CLT-levyn ulkopintaan lisätään lämmöneriste. Varsinkin käytettäessä tuulensuojalämmöneristettä tai lämmöneristettä tuulensuojalevyn kanssa ja minimoimalla ilmavuodot, jolloin kosteuden kondensoitumisriskiä ei pitäisi tässä opinnäytetyössä tutkituissa rakenteissa syntyä. Haasteen CLT-rakentamiseen tuo hyvin tarkka etukäteissuunnittelu kaikilla osa-alueilla, mutta erityisesti LVIS-toteutuksessa. Tarkka kaiken huomioiva suunnittelu palkitsee rakentamisvaiheessa, sillä silloin saadaan nopeasti valmista, viimeisteltyä seinäpintaa.
Alkuun tarkasteltiin, miksi on tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisyn näkökulmasta kehittää uusia vaihtoehtoja puu- ja betonikerrostalorakentamisen rinnalle. Selvitettiin lain vaatimia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja sitä, millainen rooli rakennusteollisuudella on ilmaston muutoksessa ja sen ehkäisyssä. Tutustuttiin CLT-levyn valmistukseen Suomessa ja Euroopassa, sen muokkaukseen ja eri ominaisuuksiin. Opinnäytetyössä on lain ja asetusten avulla selvitetty P1-paloluokan kerrostalon palo-vaatimuksia ja miten CLT-betonihybridikerrostalo pystyisi vastaamaan näihin vaatimuksiin. Lopuksi mallinnettiin DOF-lämpö -ohjelman avulla lämpö- ja kosteuskäyrät valituille CLT-seinärakenteille ja selvitettiin, miksi kosteuskäyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää.
Opinnäytetyössä tuotettiin minimi-U-arvovaatimukset täyttävä esimerkkiseinärakenne ja sen kosteus-teknisen toimivuuden tarkastelu. Valitun seinärakenteen rakennusfysikaaliselle toimivuudelle haettiin tukea myös tarkastelemalla kantavan massiivi-CLT-rakenteisen seinän, sekä yksimateriaalisen että eristetyn, U-arvoa ja kosteusteknistä toimivuutta. Massiivi-CLT-rakenne toimii tässä opinnäytetyössä vain vertailukohtana, eikä toimeksiantajalla ole tarkoitusta ottaa sitä tuotantoon mukaan.
Johtopäätöksenä todettiin, että CLT-elementtiseinä ei-kantavana ja kantavana rakenteena on kosteus-teknisesti hyvin toimiva rakenne jopa ääriolosuhteissa. Tämä korostuu varsinkin, kun CLT-levyn ulkopintaan lisätään lämmöneriste. Varsinkin käytettäessä tuulensuojalämmöneristettä tai lämmöneristettä tuulensuojalevyn kanssa ja minimoimalla ilmavuodot, jolloin kosteuden kondensoitumisriskiä ei pitäisi tässä opinnäytetyössä tutkituissa rakenteissa syntyä. Haasteen CLT-rakentamiseen tuo hyvin tarkka etukäteissuunnittelu kaikilla osa-alueilla, mutta erityisesti LVIS-toteutuksessa. Tarkka kaiken huomioiva suunnittelu palkitsee rakentamisvaiheessa, sillä silloin saadaan nopeasti valmista, viimeisteltyä seinäpintaa.