Energiatehokkuusjärjestelmät raideliikenteessä : konsepti DAS-järjestelmien vertailuun
Vesa, Juho (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184554
Tiivistelmä
Rautatieliikenne on lähtökohtaisesti energiatehokas ja vähäpäästöinen liikennemuoto, mutta sen energiankulutukseen voidaan vaikuttaa merkittävästi junankuljettajaa avustavien menetelmien avulla. Energiatehokkuuden merkitys korostuu ilmastonmuutoksen hillinnän, energian hinnan nousun sekä rautatieliikenteen kilpailukyvyn näkökulmasta. Driver Advisory System (DAS) -järjestelmät tarjoavat kuljettajalle ajo-ohjeita energiatehokkaan ja aikataulunmukaisen ajon tueksi, mutta niiden soveltuvuus vaihtelee toimintaympäristön mukaan.
Opinnäytetyö toteutettiin VR Groupin toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia energiatehokasta ajotapaa tukevia DAS-ratkaisuja on käytössä Euroopassa sekä kehittää systemaattinen konsepti DAS-järjestelmien arviointiin päätöksenteon tueksi. Työssä tarkasteltiin kolmea erilaista ratkaisua: staattista EZR-ohjelmaa sekä digitaalisia GreenSpeed- ja CATO-järjestelmiä.
Työn tietoperusta käsitteli energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä DAS-järjestelmien näkökulmasta. Lisäksi käsiteltiin järjestelmien toimintaperiaatteita, rakennetta, säästöpotentiaalia sekä käyttöön liittyviä hyötyjä ja haasteita. Vertailu toteutettiin Analytic Hierarchy Process (AHP) -menetelmällä, jossa järjestelmiä arvioitiin viiden kriteerin perusteella: luotettavuus, säästöpotentiaali, käytettävyys, monipuolisuus sekä brändiarvo ja referenssi. Vertailun lähtökohtina olivat tekninen lähdeaineisto ja järjestelmäkuvaukset.
Tulokset osoittivat, että tärkeimmäksi arviointikriteeriksi muodostui luotettavuus, jota seurasivat säästöpotentiaali ja käytettävyys. Kokonaisvertailussa EZR sijoittui parhaaksi ratkaisuksi erityisesti korkean toimintavarmuutensa ansiosta. CATO sijoittui toiseksi tasapainoisen ja monipuolisen kokonaisuutensa vuoksi. GreenSpeed pärjäsi hyvin käytettävyydessä ja brändiarvossa, mutta sijoittui kokonaisvertailussa kolmanneksi. Mikään tarkastelluista ratkaisuista ei kuitenkaan ollut kaikilla osa-alueilla ylivoimainen.
Johtopäätöksenä todetaan, että sopivin energiatehokkuussovellus riippuu vahvasti käyttökontekstista, infrastruktuurista ja organisaation tavoitteista. Luotettavuus on keskeinen tekijä ja myös staattisilla menetelmillä voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä. Kehitettyä konseptia voidaan hyödyntää DAS-järjestelmien hankinnan ja päätöksenteon tukena.
Opinnäytetyö toteutettiin VR Groupin toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia energiatehokasta ajotapaa tukevia DAS-ratkaisuja on käytössä Euroopassa sekä kehittää systemaattinen konsepti DAS-järjestelmien arviointiin päätöksenteon tueksi. Työssä tarkasteltiin kolmea erilaista ratkaisua: staattista EZR-ohjelmaa sekä digitaalisia GreenSpeed- ja CATO-järjestelmiä.
Työn tietoperusta käsitteli energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä DAS-järjestelmien näkökulmasta. Lisäksi käsiteltiin järjestelmien toimintaperiaatteita, rakennetta, säästöpotentiaalia sekä käyttöön liittyviä hyötyjä ja haasteita. Vertailu toteutettiin Analytic Hierarchy Process (AHP) -menetelmällä, jossa järjestelmiä arvioitiin viiden kriteerin perusteella: luotettavuus, säästöpotentiaali, käytettävyys, monipuolisuus sekä brändiarvo ja referenssi. Vertailun lähtökohtina olivat tekninen lähdeaineisto ja järjestelmäkuvaukset.
Tulokset osoittivat, että tärkeimmäksi arviointikriteeriksi muodostui luotettavuus, jota seurasivat säästöpotentiaali ja käytettävyys. Kokonaisvertailussa EZR sijoittui parhaaksi ratkaisuksi erityisesti korkean toimintavarmuutensa ansiosta. CATO sijoittui toiseksi tasapainoisen ja monipuolisen kokonaisuutensa vuoksi. GreenSpeed pärjäsi hyvin käytettävyydessä ja brändiarvossa, mutta sijoittui kokonaisvertailussa kolmanneksi. Mikään tarkastelluista ratkaisuista ei kuitenkaan ollut kaikilla osa-alueilla ylivoimainen.
Johtopäätöksenä todetaan, että sopivin energiatehokkuussovellus riippuu vahvasti käyttökontekstista, infrastruktuurista ja organisaation tavoitteista. Luotettavuus on keskeinen tekijä ja myös staattisilla menetelmillä voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä. Kehitettyä konseptia voidaan hyödyntää DAS-järjestelmien hankinnan ja päätöksenteon tukena.