Kätilön perehdytys työelämään : scoping-katsaus
Sand, Laura (2026)
Sand, Laura
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184584
Tiivistelmä
Globaali kätilöpula haastaa terveydenhuoltojärjestelmiä, vaikka kätilötyö on keskeinen äitiys- ja vastasyntyneiden terveyttä edistävä interventio. Tutkimusnäytön mukaan kansainvälisten standardien mukaisesti koulutetut kätilöt voivat ehkäistä merkittävän osan äitiys- ja vastasyntyneiden kuolemista sekä parantaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä terveyden tuloksia. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö korostaa suunnitelmallisen perehdytyksen ja jatkuvan osaamisen kehittämisen merkitystä potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä organisaation turvallisuuskulttuurin vahvistamisessa. Tämän takia hyvinvointialueiden keskeinen tehtävä on varmistaa osaava ja sitoutunut henkilöstö huolellisella rekrytoinnilla ja perehdytyksellä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata scoping-katsauksen avulla, mitä tutkimustietoa on kätilöiden perehdyttämisestä työelämään. Tavoitteena on koota ja jäsentää tietoa tekijöistä, jotka tukevat tai haastavat kätilöiden perehdyttämistä, työelämään siirtymistä sekä ammatillista kasvua. Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät kuormittavat tai tukevat kätilöiden työelämään siirtymistä? Millaiset tekijät ovat yhteydessä kätilöiden ammatilliseen kasvuun?
Opinnäytetyö toteutettiin scoping-katsauksena. Aineisto haettiin Cinahl-, PubMed- ja ProQuest-tietokannoista sekä Keenious-tekoälypohjaisella ohjelmalla. Lopullinen aineisto koostui yhdeksästä tutkimusartikkelista, joista seitsemän oli eurooppalaisia ja kaksi australialaisia.
Tuloksissa korostuivat kolme teemaa, jotka vaikuttivat kätilöiden perehdyttämistä työelämään: työelämään siirtymisen kuormittavuus, siirtymää tukevat tekijät sekä ammatillinen kasvu ja osaamisen kehittyminen. Vastavalmistuneita kätilöitä kuormittavat erityisesti vastuu ja itsenäinen päätöksenteko sekä työkuormaan ja psyykkiseen kuormitukseen liittyvät tekijät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, työelämään siirtymistä voidaan tukea laadukkaalla perehdytyksellä, riittävällä perehdytysajalla ja mentoroinnilla, jotka vahvistavat ammatillista identiteettiä ja osaamisen kehittymistä.
Avainsanat: kätilötyö, perehdytys, ammatillinen kasvu, siirtyminen työelämään, mentorointi, työhyvinvointi
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata scoping-katsauksen avulla, mitä tutkimustietoa on kätilöiden perehdyttämisestä työelämään. Tavoitteena on koota ja jäsentää tietoa tekijöistä, jotka tukevat tai haastavat kätilöiden perehdyttämistä, työelämään siirtymistä sekä ammatillista kasvua. Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät kuormittavat tai tukevat kätilöiden työelämään siirtymistä? Millaiset tekijät ovat yhteydessä kätilöiden ammatilliseen kasvuun?
Opinnäytetyö toteutettiin scoping-katsauksena. Aineisto haettiin Cinahl-, PubMed- ja ProQuest-tietokannoista sekä Keenious-tekoälypohjaisella ohjelmalla. Lopullinen aineisto koostui yhdeksästä tutkimusartikkelista, joista seitsemän oli eurooppalaisia ja kaksi australialaisia.
Tuloksissa korostuivat kolme teemaa, jotka vaikuttivat kätilöiden perehdyttämistä työelämään: työelämään siirtymisen kuormittavuus, siirtymää tukevat tekijät sekä ammatillinen kasvu ja osaamisen kehittyminen. Vastavalmistuneita kätilöitä kuormittavat erityisesti vastuu ja itsenäinen päätöksenteko sekä työkuormaan ja psyykkiseen kuormitukseen liittyvät tekijät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, työelämään siirtymistä voidaan tukea laadukkaalla perehdytyksellä, riittävällä perehdytysajalla ja mentoroinnilla, jotka vahvistavat ammatillista identiteettiä ja osaamisen kehittymistä.
Avainsanat: kätilötyö, perehdytys, ammatillinen kasvu, siirtyminen työelämään, mentorointi, työhyvinvointi
