Millaista hoitoa iäkkäät henkilöt tulevaisuudessa haluavat? : Laadullinen haastattelututkimus
Nurmi, Aino (2015)
Nurmi, Aino
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076717
Tiivistelmä
Suomessa iäkkäiden henkilöiden määrä kasvaa jatkuvasti. 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2013 lopussa 1 056 547 henkilöä. Suurten ikäluokkien vanhetessa iäkkäiden henkilöiden määrä Suomessa tulee kasvamaan. Iäkkäiden henkilöiden määrän lisääntyessä ja väestön huoltosuhteen kasvaessa on vanhuspalveluiden ja iäkkäiden henkilöiden hoidon turvaaminen ja asiallinen tuottaminen erittäin suuressa osassa tulevaisuuden terveydenhoitoa. Tämän opinnäytetyönä tehdyn laadullisen haastattelututkimuksen tarkoituksena oli kuvailla millaista hoitoa iäkkäät henkilöt tulevaisuudessa haluavat.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui yli 65-vuotiaat ikäihmiset. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän, iältään 65-80 vuotta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja analysoitiin sisällön analyysilla.
Hyvä vanhusten hoito muodostui tutkittavien mukaan sosiaalisesta kanssakäymisestä, kotona asumisen tukemisesta sekä vaikuttamismahdollisuudesta omaan hoitoon. Tulevaisuuden toivehoito koostui heidän mielestään yksilöllisestä hoidosta ja miellyttävästä hoitoympäristöstä. Tulevaisuuden toivepalveluita olivat tutkittavien mukaan ruokapalvelu, ystäväpalvelu ja hieronta. Mielekästä tekemistä vanhustenhoidossa oli tutkittavien mukaan aktiivinen tekeminen yksilön tarpeet huomioiden sekä kulttuuritoiminta. Läheisten osuus hoidon suunnittelussa muodostui tutkittavien mukaan siitä, että läheiset välittävät tai läheiset olivat välinpitämättömiä.
Haastatteluissa nousi tärkeänä esiin sosiaalinen kanssakäyminen eli se, että vanhusta ei jätetä yksin, hoidon suunnitelmallisuus ja jatkuvuus, sekä aktiivisen tekemisen merkitys. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan samantyyppistä tutkimusta laajemmalla otannalla sekä jo vanhuspalveluiden piirissä oleville vanhuksille ja heidän läheisilleen.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui yli 65-vuotiaat ikäihmiset. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän, iältään 65-80 vuotta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja analysoitiin sisällön analyysilla.
Hyvä vanhusten hoito muodostui tutkittavien mukaan sosiaalisesta kanssakäymisestä, kotona asumisen tukemisesta sekä vaikuttamismahdollisuudesta omaan hoitoon. Tulevaisuuden toivehoito koostui heidän mielestään yksilöllisestä hoidosta ja miellyttävästä hoitoympäristöstä. Tulevaisuuden toivepalveluita olivat tutkittavien mukaan ruokapalvelu, ystäväpalvelu ja hieronta. Mielekästä tekemistä vanhustenhoidossa oli tutkittavien mukaan aktiivinen tekeminen yksilön tarpeet huomioiden sekä kulttuuritoiminta. Läheisten osuus hoidon suunnittelussa muodostui tutkittavien mukaan siitä, että läheiset välittävät tai läheiset olivat välinpitämättömiä.
Haastatteluissa nousi tärkeänä esiin sosiaalinen kanssakäyminen eli se, että vanhusta ei jätetä yksin, hoidon suunnitelmallisuus ja jatkuvuus, sekä aktiivisen tekemisen merkitys. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan samantyyppistä tutkimusta laajemmalla otannalla sekä jo vanhuspalveluiden piirissä oleville vanhuksille ja heidän läheisilleen.