Afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajan näkökulma mielenterveyspalveluihin Suomessa : toiminnallinen opinnäytetyö ja verkkokysely
Kihumbu, Florette; Diallo, Safiata (2026)
Kihumbu, Florette
Diallo, Safiata
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603194640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603194640
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Afrikasta Suomeen muuttaneiden aikuisten kokemuksia suomalaisista mielenterveyspalveluista. Tavoitteena oli tunnistaa palveluihin hakeutumisen esteitä ja ymmärtää, miten kulttuuriset ja yhteisölliset käsitykset vaikuttavat avun hakemiseen. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä, ja siinä luotiin kaksikielinen kyselylomake kohderyhmän tavoittamiseksi. Kokemustietoa opinnäytetyön aiheesta kerättiin anonyymillä internet-pohjaisella kyselyllä, joka toteutettiin suomen ja ranskan kielellä. Kysely sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä, ja siihen vastasi 31 Suomessa asuvaa afrikkalaistaustaista aikuista.
Kyselyn avulla saatujen tulosten mukaan mielenterveyspalveluiden tunnettuus ja käyttö vaihtelivat ikäryhmittäin. Nuoret vastaajat tunsivat palvelut hyvin ja suhtautuivat niihin myönteisesti. Keski-ikäisille ja iäkkäämmille vastaajille palvelut olivat vähemmän tuttuja, ja avun hakemista estivät usein kulttuuriset uskomukset, stigma ja hengelliset selitykset. Muita esteitä olivat kielivaikeudet, tiedon puute, pitkät jonotusajat ja pelko leimautumisesta.
Tulokset osoittavat, että afrikkalaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden parantaminen edellyttää kulttuurisensitiivistä hoitotyötä ja selkeää tiedottamista. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa sekä mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.
Kyselyn avulla saatujen tulosten mukaan mielenterveyspalveluiden tunnettuus ja käyttö vaihtelivat ikäryhmittäin. Nuoret vastaajat tunsivat palvelut hyvin ja suhtautuivat niihin myönteisesti. Keski-ikäisille ja iäkkäämmille vastaajille palvelut olivat vähemmän tuttuja, ja avun hakemista estivät usein kulttuuriset uskomukset, stigma ja hengelliset selitykset. Muita esteitä olivat kielivaikeudet, tiedon puute, pitkät jonotusajat ja pelko leimautumisesta.
Tulokset osoittavat, että afrikkalaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden parantaminen edellyttää kulttuurisensitiivistä hoitotyötä ja selkeää tiedottamista. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa sekä mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.
