Kuraattorien kokemuksia eettisestä stressistä esi- ja perusopetuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella esi- ja perusopetuksessa työskentelevien kuraattorien kokemuksia eettisestä stressistä osana oppilashuollon asiantuntijatyötä. Eettinen stressi ymmärretään tilanteiksi, joissa ammattilainen tunnistaa eettisesti perustellun toimintatavan, mutta ei kykene toteuttamaan sitä työn rakenteellisten, organisatoristen tai resurssiperustaisten rajoitteiden vuoksi. Ilmiö on ajankohtainen kuraattorityössä työn vaativuuden, asiakasmäärien kasvun ja moniammatillisten toimintaympäristöjen monimutkaistumisen myötä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin esi- ja perusopetuksessa toimivilta kuraattoreilta avoimia kysymyksiä sisältävän sähköisen kyselyn avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa syvällistä ymmärrystä eettisen stressin taustalla vaikuttavista tekijöistä, sen ilmenemismuodoista sekä vaikutuksista kuraattorien ammatilliseen toimintaan ja työhyvinvointiin.

Opinnäytetyön tulosten perusteella eettinen stressi ilmeni kuraattoreilla psyykkisinä, fyysisinä ja emotionaalisina vaikutuksina, kuten jatkuvana huolena työn riittävyydestä, vaikeutena irrottautua työstä vapaa-ajalla, kehollisena kuormituksena sekä turhautumisen kokemuksina tilanteissa, joissa oppilaan tuen tarpeisiin ei kyetty vastaamaan riittävästi. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että eettistä stressiä aiheuttavat erityisesti resurssien riittämättömyys, ajankäytön haasteet, ristiriitaiset odotukset eri toimijoiden välillä sekä lainsäädännön ja ammatillisten vastuiden tulkintaan liittyvät epäselvyydet.

Eettisen stressin ehkäisykeinoja tunnistettiin työntekijä-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla. Keskeisiksi nousivat ammatillinen reflektio ja vertaistuki, avoin keskustelukulttuuri ja toimiva työnohjaus sekä rakenteelliset tekijät, kuten realistiset oppilasmäärät, selkeät roolit, sujuva moniammatillinen yhteistyö ja johdon tuki. Lisäksi korostui tarve käsitellä eettistä stressiä systemaattisesti osana työhyvinvoinnin ja oppilashuollon kehittämistä.

Avainsanat: kuraattori, eettinen stressi, koulun sosiaalityö, ammattietiikka, oppilashuolto