AI apuna yksinäisyyden lievittämisessä: hyödyt, haitat ja eettiset näkökulmat
Ylönen, Mikko (2026)
Ylönen, Mikko
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603244910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603244910
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli tekoälyn hyödyntäminen yksinäisyyden lievittämisessä. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja uhkia tekoälypohjaisilla keskustelukumppaneilla on yksinäisyyden lievittämisessä sekä millaisia eettisiä kysymyksiä niiden käyttöön liittyy. Tutkimuksessa otettiin selvää kuinka eri tarkoituksiin kehitetyt chatbotit reagoivat yksinäisyyteen liittyviin tilanteisiin ja millä tavoin niiden vastaukset eroavat toisistaan.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin kirjallisuuskatsaus ja vertaileva analyysi eri chatbot-sovelluksista. Tietoperustassa käsiteltiin yksinäisyyttä ilmiönä, sekä tekoälyn toimintaperiaatteita. Tutkimustulokset kerättiin esittämällä erilaisille chatboteille ennalta määriteltyjä kysymyksiä, jotka liittyivät yksinäisyyteen, luotettavuuteen ja mahdollisiin riskitilanteisiin. Vastauksia vertailtiin ja sovellusten eriäväisyyksiä tutkittiin.
Tutkimus osoitti, että chatbottien vastaukset ja suunnitellut toimintatavat vaihtelivat merkittävästi niiden käyttötarkoituksen mukaan. Hyvinvointiin suunnatut sovellukset keskittyivät käyttäjän tukemiseen, kun taas sosiaaliseen vuorovaikutukseen suunnatut sovellukset pyrkivät usein sitouttamaan käyttäjää pidempään vuorovaikutukseen. Kaikki testatut sovellukset osasivat tarvittaessa ohjata ammattiavun piiriin. Tulosten perusteella tekoäly voi toimia hyödyllisenä tukivälineenä yksinäisyyden lievittämisessä, mutta se ei voi korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tulosten perusteella eettinen suunnittelu ja käyttäjien turvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä tekoälypohjaisia keskustelukumppaneita kehitettäessä.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin kirjallisuuskatsaus ja vertaileva analyysi eri chatbot-sovelluksista. Tietoperustassa käsiteltiin yksinäisyyttä ilmiönä, sekä tekoälyn toimintaperiaatteita. Tutkimustulokset kerättiin esittämällä erilaisille chatboteille ennalta määriteltyjä kysymyksiä, jotka liittyivät yksinäisyyteen, luotettavuuteen ja mahdollisiin riskitilanteisiin. Vastauksia vertailtiin ja sovellusten eriäväisyyksiä tutkittiin.
Tutkimus osoitti, että chatbottien vastaukset ja suunnitellut toimintatavat vaihtelivat merkittävästi niiden käyttötarkoituksen mukaan. Hyvinvointiin suunnatut sovellukset keskittyivät käyttäjän tukemiseen, kun taas sosiaaliseen vuorovaikutukseen suunnatut sovellukset pyrkivät usein sitouttamaan käyttäjää pidempään vuorovaikutukseen. Kaikki testatut sovellukset osasivat tarvittaessa ohjata ammattiavun piiriin. Tulosten perusteella tekoäly voi toimia hyödyllisenä tukivälineenä yksinäisyyden lievittämisessä, mutta se ei voi korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tulosten perusteella eettinen suunnittelu ja käyttäjien turvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä tekoälypohjaisia keskustelukumppaneita kehitettäessä.
