Kansanedustajan itsemurhasta uutisointi : miten Eemeli Peltosen itsemurhasta uutisoitiin tapahtumapäivänä Iltalehdessä?

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, miten Iltalehti uutisoi kansanedustaja Eemeli Peltosen itsemurhasta sen tapahtumapäivänä. Tutkimuksessa tarkastelin, kuinka paljon aiheesta julkaistiin juttuja, millaisia ne sisällöllisesti olivat ja mihin kolmen journalistisen moodin malliin ne sijoittuivat. Aineiston rajasin tapahtumapäivänä Iltalehden verkkosivuilla julkaistuihin juttuihin, joita oli yhteensä 19. Tutkimusmenetelminä käytin määrällistä analyysiä, laadullista sisällönanalyysiä sekä Mats Ekströmin kolmen journalistisen moodin mallia. Peilasin julkaistuja juttuja myös Journalistin ohjeisiin.

Määrällinen analyysi osoitti, että Iltalehti julkaisi päivän aikana poikkeuksellisen paljon juttuja aiheesta. Jutuista kahdeksan oli tiedottavia uutisia, seitsemän pohjautui sosiaalisen median sisältöihin, ja taustoittavia sekä ei-asiantuntijoihin pohjautuvia haastattelujuttuja oli kumpiakin kaksi. Uutisointi oli intensiivisimmillään iltapäivällä, jolloin julkaistiin peräti neljä juttua viiden minuutin aikana. Laadullisesti juttujen sisältöä tarkastellessani huomasin, että iso osa jutuista pohjautui tunnettujen henkilöiden ja organisaatioiden sosiaalisen median julkaisuihin. Kolmesta journalistisesta moodista vahvimmin nousi esiin attraktiomoodi. Viestinnän tavoite tässä moodissa on houkutella lukija spektaakkeleilla, shokeeraavilla tai erikoislaatuisilla teemoilla ja toimijoilla. Attraktiomoodi korostui etenkin sosiaalisen median sisältöihin pohjautuvissa jutuissa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta Iltalehden liikkuneen paikoin harmaalla alueella, kun juttuja tarkastellaan Journalistin ohjeisiin peilaten. Esimerkiksi otsikoille ei löytynyt aina katetta jutusta. Sosiaalisen median sisältöihin pohjautuvat jutut jäivät pinnallisiksi, eivätkä ne tuoneet uutta tietoa tapahtuneesta.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka iso osa uutisoinnista täytti journalismin ensisijaisen tehtävän eli välitti totuudenmukaista tietoa, huomattava osa sisällöistä kuitenkin painottui klikkien keräämiseen ja osa tapahtunutta käsittelevistä jutuista sisälsi epäolennaisia asioita. Uutisointi painottui spektaakkelimaisuuteen ja lukijoiden tunteisiin vetoamiseen sen sijaan, että se olisi välittänyt tapausta koskevaa olennaista ja tärkeää lisätietoa. Tutkimusta olisi hyvä laajentaa tarkastelemalla uutisointia pidemmältä ajalta tai vertailla eri medioiden uutisointia aiheesta.