Viherrakenteen merkitys tiiviissä kaupunkiympäristössä
Nybacka, Milena (2026)
Nybacka, Milena
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603275094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603275094
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin viherrakenteiden, kuten viherseinien ja viherkattojen, merkitystä Suomen olosuhteissa ja tiiviissä kaupunkiympäristössä. Työssä myös viitattiin yleisesti kaupunkikasvillisuuden rooliin ja vaikutukseen. Kaupunkien jatkuva tiivistyminen ja luonnon poistaminen rakennusten tieltä, huomattiin vähentävän kaupunkivihreyttä. Vihreyden merkitys kaupunkien monimuotoisuudelle on huomattu olevan suuri, sillä ihmiset tarvitsevat ekosysteemipalveluita.
Erilaiset viherkatot, viherseinät ja muut kaupunkivihreät ovat luoneet kaupunkiin vihreitä alueita, jotka muodostavat laajemman viherverkoston, joka jatkuu koko kaupungin läpi. Huomattiin, että kasvillisuus vaikuttaa kaupungeissa esiintyviin lämpösaarekeilmiöihin positiivisesti, viilentäen ympäristöä ja parantaen ilmanlaatua.
Viherrakentamisen huomattiin edistävän hulevesien hallintaa ja ohjaamista luonnollisilla ratkaisuilla. Viherkerroinmenetelmän avulla voitiin varmistaa riittävä viherpinta-ala tontin kokonaispinta-alaan nähden. Tiivistyvässä kaupungissa viherkertoimen käyttö korostuu ja se lasketaan aina tapauskohtaisesti. Opinnäytetyössä tehtiin kirjallisuuskatsaus viherrakenteista tiiviissä kaupunkiympäristössä.
Pohjoisessa kaupunkikasvillisuus on nähty edelleen pääasiassa kesäisinä istutuksina ja puistoina. Viherrakenteiden avulla voitiin pienentää kaupunkisaarekeilmiötä tiiviissä kaupunkiympäristössä ja parantaa alueen ilmanlaatua. Samalla viherrakenteet elävöittävät kaupunkikuvaa merkittävästi ja luovat alueesta viihtyisämmän.
Työssä havaittiin, että viherrakenteet vaikuttavat kaupunkien pienilmastoon ja kaupunkikuvaan. Tiivistyvässä kaupungissa, jossa ei aina ole tilaa puistoille, voidaan hyödyntää viherseiniä ja viherkattoja kansipuutarhojen muodossa. Opinnäytetyö rohkaisee suunnittelijoita herättelemään kiinnostusta viherrakenteita kohtaan ja korostaa niiden merkitystä kaupunkisuunnittelussa.
Erilaiset viherkatot, viherseinät ja muut kaupunkivihreät ovat luoneet kaupunkiin vihreitä alueita, jotka muodostavat laajemman viherverkoston, joka jatkuu koko kaupungin läpi. Huomattiin, että kasvillisuus vaikuttaa kaupungeissa esiintyviin lämpösaarekeilmiöihin positiivisesti, viilentäen ympäristöä ja parantaen ilmanlaatua.
Viherrakentamisen huomattiin edistävän hulevesien hallintaa ja ohjaamista luonnollisilla ratkaisuilla. Viherkerroinmenetelmän avulla voitiin varmistaa riittävä viherpinta-ala tontin kokonaispinta-alaan nähden. Tiivistyvässä kaupungissa viherkertoimen käyttö korostuu ja se lasketaan aina tapauskohtaisesti. Opinnäytetyössä tehtiin kirjallisuuskatsaus viherrakenteista tiiviissä kaupunkiympäristössä.
Pohjoisessa kaupunkikasvillisuus on nähty edelleen pääasiassa kesäisinä istutuksina ja puistoina. Viherrakenteiden avulla voitiin pienentää kaupunkisaarekeilmiötä tiiviissä kaupunkiympäristössä ja parantaa alueen ilmanlaatua. Samalla viherrakenteet elävöittävät kaupunkikuvaa merkittävästi ja luovat alueesta viihtyisämmän.
Työssä havaittiin, että viherrakenteet vaikuttavat kaupunkien pienilmastoon ja kaupunkikuvaan. Tiivistyvässä kaupungissa, jossa ei aina ole tilaa puistoille, voidaan hyödyntää viherseiniä ja viherkattoja kansipuutarhojen muodossa. Opinnäytetyö rohkaisee suunnittelijoita herättelemään kiinnostusta viherrakenteita kohtaan ja korostaa niiden merkitystä kaupunkisuunnittelussa.
