Työkalu kaukolämpöverkostojen perusparannusinvestointien kohdentamiseen

Abstract

Kaukolämpöverkosto on pääosin maan alla sijaitsevaa arvokasta omaisuutta. Verkostojen ikääntymisen seurauksena kaukolämpöverkostojen perusparantamiset ovat tulleet ajankohtaisiksi kaukolämpöyrityksissä. Kaukolämpöliiketoiminta on pääomavaltaista, joten investointien optimoinnilla sekä verkosto-omaisuuden hallinnalla on suuri merkitys taloudelliseen menestykseen pyrittäessä. Energianjakelu on murrosvaiheessa ja kaukolämpöjärjestelmät kehittyvät älykkäämmiksi neljännen sukupolven järjestelmiksi. Neljännen sukupolven järjestelmät vaativat verkoston todelliseen kuntoon pohjautuvat omaisuudenhallintamenetelmät. Hyvin rakennettu perusparannussuunnitelma auttaa kaukolämpöyrityksiä rakentamaan perusparannusbudjettia tuleville vuosille, tukee perusparannustöiden tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa sekä antaa kattavan kuvan verkoston kunnosta johtokohtaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työkalu kaukolämpöverkostojen perusparannusselvityksiin sekä testata työkalun toimivuutta Kotkan Energia Oy:lle toteutettavalla pilottiversiolla. Kotkan Energia Oy:n kaukolämpöverkostosta pyrittiin keräämään yhteen kaikki saatavilla oleva data perusparannustarpeen laskemista ja priorisoimista varten. Tavoitteena oli, että Sweco Finland Oy saisi uuden myytävän palvelun kaukolämpöverkostojen perusparannusselvityksiin.

Opinnäytetyössä kehitettiin Swecon vesihuoltoverkostoille tekemään saneeraustarpeen arvioinnin työkaluun pohjautuva työkalu, jonka tulosten avulla kaukolämpöyrityksille voidaan määrittää vuosittainen perusparannustarve (metriä vuodessa) ja -kustannukset (euroa vuodessa) tuleville vuosikymmenille. Työkalussa verkoston jokainen johto saa kriittisyysindeksin välillä 1–5. Mitä suurempi johdon kriittisyysindeksi on, sitä kriittisempi johto on perusparantamisen kannalta. Työkalua kehitettäessä määritettiin kriittisyysindeksin laskentaan vaikuttavat parametrit. Työkalu automatisoitiin, sillä automatisoitu prosessi vähentää toistoa ja näin ollen käytettyä työaikaa. Työkalun tuloksena saadaan kuvaaja, jossa esitetään perusparannusmäärien ja -kustannusten jakautuminen tuleville vuosikymmenille. Lisäksi tuloksena saadaan karttaliite, jossa verkoston jokainen johto esitetään kartalla johdon kriittisyysindeksiin perustuvalla värillä.

Opinnäytetyölle asetettu tavoite saavutettiin, sillä työkalu osoittautui erittäin toimivaksi ja sen avulla on tarkoitus laatia perusparannusselvityksiä myös muille kaukolämpöyrityksille. Työkalun kehitys jatkuu mahdollisten tulevien asiakasprojektien myötä sekä verkostojen älykkyyden lisääntyessä, mutta se on jo nyt kattava sekä helposti muokattavissa erilaisille kaukolämpöverkostoille.