Ennaltaehkäisevä lastensuojelu varhaiskasvatuksessa : kirjallisuuskatsaus varhaiskasvatuksen roolista osana ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä

Abstract

Lasten ja perheiden tuen tarpeet ovat moninaistuneet, ja ennaltaehkäisevän työn merkitys on korostunut sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluissa. Varhaiskasvatus toimii lapsen keskeisenä arjen toimintaympäristönä, jossa lapsen hyvinvointia voidaan tukea sekä mahdollisia tuen tarpeita tunnistaa varhaisessa vaiheessa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata ja tulkita varhaiskasvatuksen roolia ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä sekä lisätä ymmärrystä sen merkityksestä. Tutkimuskysymyksenä oli: Millä tavoin varhaiskasvatus toteuttaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ja mitkä tekijät vahvistavat tai heikentävät tämän roolin toteutumista?

Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu ennaltaehkäisevän lastensuojelun, lapsen edun periaatteen sekä varhaiskasvatuksen pedagogisen ja hyvinvointia tukevan tehtävän ympärille. Lapsen edun ensisijaisuus perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja ​​kansalliseen lainsäädäntöön​​. Varhaiskasvatuslaki, lastensuojelulaki ja sosiaalihuoltolaki velvoittavat henkilöstöä tukemaan lapsen hyvinvointia, toimimaan varhaisen tuen periaatteiden mukaisesti ja tekemään tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen. Varhaiskasvatus tarjoaa näin keskeisen ympäristön lasten ja perheiden tuen tarpeiden varhaisessa tunnistamisessa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä temaattisella analyysilla. Aineisto koostui kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, jotka käsittelevät varhaiskasvatuksen ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun yhteyttä. Tuloksia tarkasteltiin kahden pääteeman kautta: miten varhaiskasvatus toteuttaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ja mitkä tekijät vahvistavat tai heikentävät sen toteutumista.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatus on merkittävä ennaltaehkäisevän lastensuojelun toimija, lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjä ja varhaisen tuen mahdollistaja. Sen vaikuttava toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja, selkeitä toimintamalleja, laadukasta pedagogiikkaa sekä toimivaa monialaista yhteistyötä. Jatkossa aihetta olisi hyödyllistä tarkastella myös empiirisen tutkimuksen keinoin, jotta saataisiin syvempää tietoa ehkäisevän lastensuojelun toteutumisesta varhaiskasvatuksessa arjessa sekä sen kehittämistarpeista suomalaisessa kontekstissa.