Lasten suun terveyden edistämisen digitaaliset sovellukset : kuvaileva kirjallisuuskatsaus sovellusten käyttöön vaikuttavista tekijöistä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa suun terveydenhuollossa hyödynnettävien digitaalisten omahoidon ohjausratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Työn tarkoituksena oli kartoittaa lasten suun omahoidon ohjaukseen tarkoitettujen digitaalisten sovellusten käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kansainvälisistä terveystietokannoista PICOS-mallia hyödyntäen, ja valittujen tutkimusten laatua arvioitiin sovelletun JBI-kriteeristön avulla. Aineiston analysointi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella suun terveyden edistämiseen tarkoitettujen mobiilisovelluksien käyttöön vaikuttavat keskeiset tekijät liittyivät informaatiosisältöön, saavutettavuuteen, toiminnallisuuksiin ja koettuun hyödyllisyyteen. Sovellusten tarjoama tieto painottui hampaiden harjaukseen, omahoitokäytäntöihin ja ruokailutottumuksiin. Sisällön luotettavuus, selkeys ja visuaalinen esitystapa vaikuttivat käyttäjäkokemukseen. Saavutettavuuden osalta helppokäyttöisyys, looginen navigointi ja ymmärrettävä kieli edistivät käyttöä, kun taas tekniset haasteet ja puutteellinen ohjeistus heikensivät sitä. Toiminnallisuuksista pelillistäminen, muistutukset ja edistymisen seuranta lisäsivät motivaatiota ja sitoutumista. Mobiilisovelluksien koettiin lisäävän tietoa suun terveydestä, tukevan omahoitoa ja helpottavan arkea. Sovellusten käytön havaittiin parantavan lasten harjausrutiineja ja lisäävän kiinnostusta suun terveyden ylläpitämiseen. Hyödyistä huolimatta haasteita ilmeni muun muassa teknisessä toimivuudessa, sisällön riittävyydessä ja käytön sovittamisessa arkeen. Johtopäätöksenä digitaaliset sovellukset voivat tukea lasten suun terveyden edistämistä ja omahoidon ohjausta, kun ne ovat luotettavia, helppokäyttöisiä ja käyttäjälähtöisiä. Ne eivät korvaa ammattilaisen ohjausta, mutta voivat täydentää sitä sekä vahvistaa omahoidon toteutusta lapsiperheiden arjessa. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta sovellusten pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta ja integroinnista osaksi terveydenhuollon palveluprosesseja.

The aim of this thesis was to generate current and practice-oriented knowledge to support the development and implementation of digital self-care guidance solutions in oral healthcare. The purpose of the thesis was to identify factors influencing the use of digital applications designed to support children’s oral self-care guidance.

The study was conducted as a descriptive literature review. Data were retrieved from international health science databases using the PICOS-framework, and the methodological quality of the selected studies was assessed using an adapted JBI appraisal tool. The data were analyzed through inductive content analysis.

The findings indicate that the use of mobile applications for oral health promotion is influenced by several key factors, including information content, accessibility, functionalities, and perceived usefulness. The content of the applications primarily focused on toothbrushing, self-care practices, and dietary habits. Content reliability, clarity, and visual presentation were found to significantly affect the user experience. Regarding accessibility, ease of use, intuitive navigation, and comprehensible language facilitated engagement, whereas technical issues and insufficient guidance hindered it. Functional features such as gamification, reminders, and progress tracking were shown to enhance motivation and user engagement. Mobile applications were perceived to increase knowledge of oral health, support self-care, and facilitate everyday routines. Their use was associated with improvements in children’s toothbrushing habits and increased interest in maintaining oral health. Despite these benefits, challenges were identified, particularly in relation to technical performance, adequacy of content, and integration into daily life.

In conclusion, digital applications have the potential to support the promotion of children’s oral health and self-care guidance when they are reliable, user-friendly and user-centered. While they do not replace professional guidance, they can effectively complement it and strengthen the implementation of self-care in the daily lives of families with children. Further research is warranted to examine the long-term effectiveness of these applications and their integration into healthcare service delivery processes.