Esihenkilö työhyvinvointia edistävän muutosjohtamisen tukena
Joki-Huuki, Tarja (2026)
Joki-Huuki, Tarja
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603305313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603305313
Tiivistelmä
Terveydenhuolto ja työelämä ovat jatkuvassa muutoksessa. Viime vuosina sosiaali- ja terveydenhuolto on kohdannut useita muutoksia ja haasteita, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstön työhyvinvointiin. Tavoitteellisen toiminnan kehittäminen, työhyvinvoinnin ylläpitäminen sekä muutosten hallittu johtaminen ovat suuressa roolissa tämän päivän esihenkilötyötä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vahvistaa työhyvinvointia edistäviä muutosjohtamisen käytäntöjä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työhyvinvointia edistävän muutosjohtamisen kehittämisessä. Tuotetun tiedon avulla lisätään ymmärrystä työhyvinvointia edistävän muutosjohtamisen merkityksestä sekä siitä, millaisilla johtamiskäytänteillä voidaan tukea työhyvinvointia työssä.
Opinnäytetyö oli laadullinen kvalitatiivinen tutkimus ja se toteutettiin yhteis-työssä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhden osastohoitotyön alueen esihenkilöiden kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin osallistavin menetelmin hyödyntäen teemahaastatteluja ja työpajoja. Tietoperustassa käsitellään muutos-johtamista työhyvinvointia edistävästä näkökulmasta.
Tutkimusvaiheen tulokset kuvasivat esihenkilöiden ja ylemmän johdon käsityksiä työhyvinvointia edistävästä muutosjohtamisesta sekä toimivien johtamis-käytänteiden kehittämistä. Kehittämisvaiheen tuloksia olivat työpajassa tuotetut ideat, sosiaali- ja terveysalan esihenkilötyötä tekevien näkökulmat sekä yhdessä tuotettu tieto.
Tulosten perusteella työhyvinvointia edistävä muutosjohtaminen edellyttää, muutostarpeen tunnistamista ja muutosten käytännöntarpeen arviointia, henkilöstön osallistamista, esihenkilön esimerkillisyyttä, tuen antamista, sitouttamista, vuorovaikutteista kommunikointia, avointa ja selkeää tiedottamista, osaamisen kehittämistä, riittävien resurssien varmistamista sekä muutoksen säännöllistä arviointia ja tarvittaessa toiminnan uudelleen suuntaamista. Nämä työhyvinvointia edistävät johtamisen keinot muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla työhyvinvointia ja muutoksen onnistumista voidaan merkittävästi tukea tulevaisuuden muutoksissa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää organisaatiossa työhyvinvointia tukevien johtamiskäytäntöjen kehittämisessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vahvistaa työhyvinvointia edistäviä muutosjohtamisen käytäntöjä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työhyvinvointia edistävän muutosjohtamisen kehittämisessä. Tuotetun tiedon avulla lisätään ymmärrystä työhyvinvointia edistävän muutosjohtamisen merkityksestä sekä siitä, millaisilla johtamiskäytänteillä voidaan tukea työhyvinvointia työssä.
Opinnäytetyö oli laadullinen kvalitatiivinen tutkimus ja se toteutettiin yhteis-työssä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhden osastohoitotyön alueen esihenkilöiden kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin osallistavin menetelmin hyödyntäen teemahaastatteluja ja työpajoja. Tietoperustassa käsitellään muutos-johtamista työhyvinvointia edistävästä näkökulmasta.
Tutkimusvaiheen tulokset kuvasivat esihenkilöiden ja ylemmän johdon käsityksiä työhyvinvointia edistävästä muutosjohtamisesta sekä toimivien johtamis-käytänteiden kehittämistä. Kehittämisvaiheen tuloksia olivat työpajassa tuotetut ideat, sosiaali- ja terveysalan esihenkilötyötä tekevien näkökulmat sekä yhdessä tuotettu tieto.
Tulosten perusteella työhyvinvointia edistävä muutosjohtaminen edellyttää, muutostarpeen tunnistamista ja muutosten käytännöntarpeen arviointia, henkilöstön osallistamista, esihenkilön esimerkillisyyttä, tuen antamista, sitouttamista, vuorovaikutteista kommunikointia, avointa ja selkeää tiedottamista, osaamisen kehittämistä, riittävien resurssien varmistamista sekä muutoksen säännöllistä arviointia ja tarvittaessa toiminnan uudelleen suuntaamista. Nämä työhyvinvointia edistävät johtamisen keinot muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla työhyvinvointia ja muutoksen onnistumista voidaan merkittävästi tukea tulevaisuuden muutoksissa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää organisaatiossa työhyvinvointia tukevien johtamiskäytäntöjen kehittämisessä.
