Tukemassa toisen asteen akatemiaurheilijan elämänhallintataitoja

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia täysi-ikäisten akatemiaurheilijoiden elämänhallintataitoja Suomessa. Tavoitteena oli selvittää elämänhallintataitojen tasoa ja mahdollisia ero- ja asumismuotojen (huoltajan luona, asuintoverin kanssa, yksin) välillä sekä tukitahoja elämänhallintataitojen kehittämisessä. Opinnäytetyön tutkimusongelmana on: - Miten akatemiaurheilijoiden asumismuoto vaikuttaa elämänhallintataitoihin, ja kuka tukee näiden taitojen kehittymistä? Tutkimus toteutetaan määrällisenä kyselytutkimuksena hyödyntäen Life Skills Scale for Sport (LSSS) -mittaria. Mittarin osa-alueet käsittävät ajanhallinnan, sosiaaliset taidot, tunne-elämän taidot, tavoitteiden asettamisen, vuorovaikutustaidot, johtamistaidot, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot sekä ryhmätyöskentelytaidot. Teoreettinen viitekehys tarkastelee elämänhallintataitojen lisäksi nuoren akatemiaurheilijan arkea ja sen tukemista osana urheilijan kokonaisvaltaista kasvua.

Kyselyyn osallistui täysi-ikäisiä urheilijoita Lapin urheiluakatemiasta, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiasta sekä Vuokatti–Ruka-akatemiasta. Tulosten mukaan elämänhallintataidot olivat yleisesti hyvällä tasolla. Johtajuus ja sosiaaliset taidot nousivat keskeisimmiksi elämänhallinnan osa-alueiksi, joissa urheilijoilla esiintyi kehittämistarpeita. Sen sijaan asumismuotojen välillä ei havaittu laaja-alaisia merkittäviä eroja elämänhallintataitojen tasoissa. Yksittäisiä tilastollisesti merkitseviä eroja kuitenkin havaittiin: yksin asuvat raportoivat heikompaa tunteiden käsittelyä, kun taas asuintoverin kanssa asuvat raportoivat enemmän toisten auttamista ja kehittymisen tukemista verrattuna huoltajan luona asuviin. Tärkeimpänä tukijana elämänhallintataitojen kehittämisessä koettiin huoltajat ja kaverit, kun taas opettajan rooli koettiin vähäisenä.

Tutkimuksen perusteella valmentajien ja opettajien roolia ja osaamista elämänhallintataitojen tukijoina tulisi vahvistaa urheiluakatemioissa. Tutkimus voi auttaa myös kohdentamaan missä ja millaista tukea nuori tarvitsee vahvistamaan heidän valmiuksiaan sekä urheilun että elämän haasteissa.

The purpose of this thesis is to examine the life management skills of full-aged academy athletes in Finland. The aim is to investigate the level of these skills, possible differences between living arrangements (living with a guardian, living with a roommate, living alone), and sources of support in developing those skills. The research problem of the thesis is: - How does the housing situation of academy athletes affect life management skills, and who supports the development of these skills? The theoretical framework addressed not only life management skills but also the daily life of academy athletes and the support structures that contribute to their holistic development. The research is conducted as a quantitative survey using the Life Skills Scale for Sport (LSSS). The scale includes the following sub-areas: time management, social skills, emotional skills, goal setting, communication skills, leadership, problem solving and decision-making skills and teamwork skills.

The survey is completed by full-aged athletes from the Lapland Sports Academy, the Capital Region Sports Academy, and the Vuokatti–Ruka Sports Academy. The results indicate that time management and social skills are the life management areas that showed the greatest need for development. No significant differences are found between living arrangements in the overall level of life management skills. However, some significant differences were identified: athletes living alone reported weaker emotional skills, while those living with roommates reported higher levels of helping others and supporting others’ development compared to those living with guardians. The most important sources of support for developing these skills are perceived to be guardians and peers, whereas the role of teachers was considered minor.

Based on the findings of the study, the coach’s role as a supporter of life-management skills should be strengthened. The study can also help to better target support for young people’s everyday lives and to strengthen their readiness to face challenges both in sport and in life.