Tekoäly valmentavan esihenkilön työvälineenä

Abstract

Tekoäly on yleistyvä työväline työelämässä, ja sen hyödyntäminen johtamisessa tarjoaa uusia mahdollisuuksia esihenkilötyön tehostamiseen ja laadullistamiseen. Johtajuus on samanaikaisesti kehittynyt kohti ihmislähtöisempiä toimintamalleja, joissa korostuvat vuorovaikutus, yksilöiden huomioiminen ja yhteinen tavoitteellisuus. Valmentava johtaminen vastaa näihin vaatimuksiin ja se toimii tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää valmentavan esihenkilön työn tehostamisessa ja laadullistamisessa sekä tuottaa toimeksiantajalle kehittämisideoita tekoälyn hyödyntämiseen esihenkilötyössä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja toimeksiantajana toimi Osuuskauppa PeeÄssä. Tutkimus kohdistui matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialoihin. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, joihin osallistui kuusi tulosvastuullista esihenkilöä. Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa se, että osalla haastateltavista oli vielä rajallinen kokemus tekoälyn käytöstä työssään. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla hyödyntäen sekä teorialähtöistä että aineistolähtöistä analyysia. Tulosten perusteella valmentavan esihenkilön keskeisiksi työtehtäviksi tunnistettiin raportointi ja analysointi, viestintä tuloksista ja tavoitteista, johtamiskohtaamiset, yhdessä tekemisen kulttuurin ylläpito sekä yksilöiden motivaation, itsevarmuuden ja vahvuuksien tukeminen. Tekoälyn koettiin soveltuvan erityisesti raportointiin, tiedon analysointiin, viestintään, sparraukseen sekä rutiininomaisten tehtävien tehostamiseen. Sen sijaan ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvissä tehtävissä tekoälyn rooli nähtiin rajallisempana. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekoäly toimii valmentavan esihenkilön työvälineenä erityisesti tiedolla johtamisen tukena ja vapauttaa esihenkilöiden aikaa ihmisten johtamiseen. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää kuitenkin selkeitä ohjeita ja eettisten näkökulmien huomioimista. Kehitysehdotuksena suositellaan esihenkilöiden osaamisen vahvistamista sekä selkeitä pelisääntöjä tekoälyn käyttöön liittyen.

Artificial intelligence is increasingly integrated into working life, offering new opportunities to enhance managerial effectiveness and quality. At the same time, leadership practices are evolving toward more human-centered approaches that emphasize interaction, individual development, and shared goals. The purpose of this study was to explore how artificial intelligence can support and enhance the work of coaching managers and to provide development recommendations for the commissioning organization, Osuuskauppa PeeÄssä. Data was collected through semi-structured interviews with managers and analyzed using qualitative content analysis. The findings suggest that artificial intelligence was perceived as particularly useful in reporting, data analysis, communication support, idea generation, and streamlining routine tasks and by that freeing time for people-centered leadership. Its’ role in tasks requiring human interaction and emotional intelligence was considered limited. However, the effective use of artificial intelligence requires organizational guidelines, competence development, and ethical consideration. The study highlights that artificial intelligence should be seen as a supportive tool in leadership rather than a substitute for human interaction. As a development recommendation, strengthening managers’ artificial intelligence-related competencies and establishing clear organizational guidelines for artificial intelligence use are recommended.