Sisarussuhteiden merkitys biologisten lasten hyvinvointiin sijaisperheessä

Abstract

Tutkimuksessa käsitellään sijaisperhetoimintaa perheen biologisten lasten näkökulmasta, ja miten sijaislapsen sijoitus, lasten väliset sisarussuhteet ja perheen dynamiikka vaikuttavat biologisten lasten hyvinvointiin. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen sisarussuhde sijaisperheen lapsilla on, sekä miten se vaikuttaa biologisten lasten hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi saada tietoa, miten uuden sisaruksen tuleminen perheeseen vaikuttaa perhesuhteisiin. Aihe on ajankohtainen, sillä sijoitettujen lasten määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina. Tämän vuoksi sijaisperheiden tarve on lisääntynyt. Aihe on tärkeä, koska sijaisperheiden biologisiin lapsiin kiinnitetään tutkimuksissa vähemmän huomiota ja onnistuneen sijoituksen vuoksi on tärkeää huolehtia, että kaikki perheen jäsenet voivat hyvin ja tulevat kuulluksi.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää aiheen tarkastelua lastensuojelun, huostaanoton, sijaishuollon ja perhehoidon näkökulmasta. Aineistoa kerätään laadullisesti haastatteluna, anonyymin kyselylomakkeen avulla. Tarkoituksena oli kerätä kokemuspohjaista tietoa täysi-ikäisiltä sijaisperheiden lapsilta. Kyselyä on levitetty eteenpäin yhteistyöorganisaation SOS-Lapsikylän omistaman Perhepalvelut Ruori Oy:n, sekä omien kontaktien kautta. Aineistoa on käsitelty teemoittelun menetelmällä.

Tutkimustulokset ovat monipuolisia, eikä tutkimuskysymyksiin saatu yksimielisiä vastauksia. Sisarussuhteet koettiin sekä ystäväsuhteina että syvempinä sisaruksellisina suhteina. Tasavertaisuuden kokemuksissa ilmeni myös eroavaisuuksia, mutta suurin osa koki kuitenkin sisarussuhteiden rikastaneen elämäänsä ja avartaneen käsityksiä erilaisiin ihmisiin ja taustoihin liittyen, haasteista huolimatta. Johtopäätöksissä todetaan, että biologiset lapset kaipaavat nähdyksi ja kuulluksi tulemista muuttuvan elämäntilanteen keskellä.