Betonilaatan yläpuolisen puulattian vaurioituminen tehdyissä kuntotarkastuksissa
Happo, Mikko (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604075763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604075763
Tiivistelmä
Raksystems otti käyttöön 2016 kuntotarkastusraporttien kirjoituksen avuksi raporttiohjelman. Raporttiohjelman ansiosta kuntotarkastusraporttien kirjaukset ovat käytettävissä tietokannan syvempiä analyyseja varten. Aineisto koostuu noin 15 000 kuntotarkastusraportista, jotka on tehty vuosina 2016–2020. Kuntotarkastukset ja raportointi on tehty Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjeen KH 90-00349 mukaisesti.
Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten betonilaatan yläpuolisen puulattian vaurioituminen ja siihen johtavat syyt näkyvät tutkimusaineistosta. Kyseinen rakenne valittiin tutkittavaksi, koska rakennetta on vuosikymmenten aikana tutkittu jo paljon ja sen vauriomekanismien syyt ovat varsin hyvin selvillä. Olemassa olevaan tutkittuun tietoon rakenteesta haluttiin saada vahvistusta tietokannasta saatavilla olevasta datasta. Aineistoa käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla sekä SPSS-tilasto-ohjelmalla. Ennen aineiston syöttöä SPSS-ohjelmaan aineistosta valittiin ne kirjaukset, joilla katsottiin olevan merkitystä betonilaatan yläpuolisen puulattian vaurioitumisen kannalta. SPSS-ohjelmalla tutkittiin eri kirjausten frekvenssijakaumia ja eri kirjausten prosentuaalisia osuuksia. Muuttujien välisiä riippuvuuksia tutkittiin khii neliötestillä ja sen antaman p-arvon avulla.
Koko aineistosta betonilaatan yläpuolisia puulattioita löydettiin 2 285 kohteesta. Vaurioita rakenteessa oli kirjattu 519 ja ei vaurioita 1 175 kohteessa. Lisätutkimussuosituksia oli rakenteesta annettu 591 kohteesta.
Tärkeimpänä havaintona tutkimuksessa tehtiin, se että merkittävin rakenteen vaurioiden aiheuttaja on rakenteen tai rakenteiden ikääntyminen. Toinen huomio aineiston perusteella oli, että salaojien ja perusmuurin vedeneristeiden puutteilla ei ole tilastollisesti merkittävää riippuvuutta tutkitun lattiarakenteen ja kyseisten puutteiden välillä. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään yrityksen sisäisissä ja ulkoisissa koulutuksissa sekä raporttiohjelman kehittämisen tukena. Tutkimusmetodia tullaan käyttämään myöhemmin myös aineistosta löytyvien muiden riskirakenteiden tarkempaan analysointiin.
Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten betonilaatan yläpuolisen puulattian vaurioituminen ja siihen johtavat syyt näkyvät tutkimusaineistosta. Kyseinen rakenne valittiin tutkittavaksi, koska rakennetta on vuosikymmenten aikana tutkittu jo paljon ja sen vauriomekanismien syyt ovat varsin hyvin selvillä. Olemassa olevaan tutkittuun tietoon rakenteesta haluttiin saada vahvistusta tietokannasta saatavilla olevasta datasta. Aineistoa käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla sekä SPSS-tilasto-ohjelmalla. Ennen aineiston syöttöä SPSS-ohjelmaan aineistosta valittiin ne kirjaukset, joilla katsottiin olevan merkitystä betonilaatan yläpuolisen puulattian vaurioitumisen kannalta. SPSS-ohjelmalla tutkittiin eri kirjausten frekvenssijakaumia ja eri kirjausten prosentuaalisia osuuksia. Muuttujien välisiä riippuvuuksia tutkittiin khii neliötestillä ja sen antaman p-arvon avulla.
Koko aineistosta betonilaatan yläpuolisia puulattioita löydettiin 2 285 kohteesta. Vaurioita rakenteessa oli kirjattu 519 ja ei vaurioita 1 175 kohteessa. Lisätutkimussuosituksia oli rakenteesta annettu 591 kohteesta.
Tärkeimpänä havaintona tutkimuksessa tehtiin, se että merkittävin rakenteen vaurioiden aiheuttaja on rakenteen tai rakenteiden ikääntyminen. Toinen huomio aineiston perusteella oli, että salaojien ja perusmuurin vedeneristeiden puutteilla ei ole tilastollisesti merkittävää riippuvuutta tutkitun lattiarakenteen ja kyseisten puutteiden välillä. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään yrityksen sisäisissä ja ulkoisissa koulutuksissa sekä raporttiohjelman kehittämisen tukena. Tutkimusmetodia tullaan käyttämään myöhemmin myös aineistosta löytyvien muiden riskirakenteiden tarkempaan analysointiin.