Tekla Structures mallinnusohjelman ja RFEM 3D-laskentaohjelman yhteistyö
Huhtala, Mikko (2015)
Huhtala, Mikko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117259
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Tekla Structuresin ja RFEM
3D-laskentaohjelman välistä tiedonsiirtoa. Tutkimuksen
tarkoitus oli tarkastella betonielementtirakenteisen kerrostalon mallintamista. Tavoitteena oli selvittää mitä rakennemallia mallinnettaessa tulee huomioida, jotta tiedonsiirto rakennemallinnusohjelman ja laskentaohjelman kanssa toimii saumattomasti ja on mahdollisimman tehokasta. Referenssikohteena käytettiin betonielementtirakenteista
asuin- ja palvelukäyttöön suunniteltua kerrostaloa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten kerrostalon väli- ja yläpohjan ontelolaatasto ja ulkoseinien sandwich-elementit
tulisi mallintaa, sillä kyseisille rakenneosille ei ole laskentaohjelmassa yksinkertaista työkalua. Lisäksi pyrittiin tuomaan esille ja ratkaisemaan ongelmia suunnitteluprosessin kulussa. Ongelmia aiheutti esimerkiksi Teklan komponenttien käyttäytyminen mallin siirrossa ja automatiikan arvaamattomuus. Apuna ongelmien ratkaisuun ja tiedon
hankintaan käytettiin ohjelmistojen julkaisemia käyttöohjeita sekä sähköpostitukipalvelua.
Työn tuloksena luotiin valmiiksi mallinnetusta rakennemallista analyysimalli Tekla Structuresin analyysimallintamistyökalulla. Analyysimallista luotiin laskentamalli siirtämällä se RFEMiin. Työssä on teoriaosuus rakennuksen kokonaismallista, rakennuksen mallinnuksen kuvaus, sekä ohjeistus laskentamallin ja rakennemallin yhteistyöstä. Työssä tutkittiin analyysimallin toimintaa ja kuinka rakennemallia tulee mallintaa oikeellisuuden ja tehokkuuden kannalta. Samalla tutkittiin, mitä analyysimallissa tulee huomioida, että rakenteet siirtyvät oikeina ohjelmasta toiseen. Opinnäytetyön aikana opiskeltiin molempien ohjelmien perustyökalujen käyttöä, haastateltiin ohjelmia käyttäneitä henkilöitä toimintatavoista ja tutustuttiin mallinnusohjeisiin.
Tuloksissa todettiin, että hyvin ennakoitu mallinnustapa tehostaa työskentelyä ja vähentää mahdollisien geomet-
riavirheiden todennäköisyyttä. Lisäksi saatiin selville hyvää tietoutta, jota voi hyödyntää mallien yhteiskäytössä ja
käyttää hyväksi käyttöön liittyvässä kehityksessä. Työn mallinnuskuvauksessa käsitellään työhön liittyviä ongelmia.
3D-laskentaohjelman välistä tiedonsiirtoa. Tutkimuksen
tarkoitus oli tarkastella betonielementtirakenteisen kerrostalon mallintamista. Tavoitteena oli selvittää mitä rakennemallia mallinnettaessa tulee huomioida, jotta tiedonsiirto rakennemallinnusohjelman ja laskentaohjelman kanssa toimii saumattomasti ja on mahdollisimman tehokasta. Referenssikohteena käytettiin betonielementtirakenteista
asuin- ja palvelukäyttöön suunniteltua kerrostaloa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten kerrostalon väli- ja yläpohjan ontelolaatasto ja ulkoseinien sandwich-elementit
tulisi mallintaa, sillä kyseisille rakenneosille ei ole laskentaohjelmassa yksinkertaista työkalua. Lisäksi pyrittiin tuomaan esille ja ratkaisemaan ongelmia suunnitteluprosessin kulussa. Ongelmia aiheutti esimerkiksi Teklan komponenttien käyttäytyminen mallin siirrossa ja automatiikan arvaamattomuus. Apuna ongelmien ratkaisuun ja tiedon
hankintaan käytettiin ohjelmistojen julkaisemia käyttöohjeita sekä sähköpostitukipalvelua.
Työn tuloksena luotiin valmiiksi mallinnetusta rakennemallista analyysimalli Tekla Structuresin analyysimallintamistyökalulla. Analyysimallista luotiin laskentamalli siirtämällä se RFEMiin. Työssä on teoriaosuus rakennuksen kokonaismallista, rakennuksen mallinnuksen kuvaus, sekä ohjeistus laskentamallin ja rakennemallin yhteistyöstä. Työssä tutkittiin analyysimallin toimintaa ja kuinka rakennemallia tulee mallintaa oikeellisuuden ja tehokkuuden kannalta. Samalla tutkittiin, mitä analyysimallissa tulee huomioida, että rakenteet siirtyvät oikeina ohjelmasta toiseen. Opinnäytetyön aikana opiskeltiin molempien ohjelmien perustyökalujen käyttöä, haastateltiin ohjelmia käyttäneitä henkilöitä toimintatavoista ja tutustuttiin mallinnusohjeisiin.
Tuloksissa todettiin, että hyvin ennakoitu mallinnustapa tehostaa työskentelyä ja vähentää mahdollisien geomet-
riavirheiden todennäköisyyttä. Lisäksi saatiin selville hyvää tietoutta, jota voi hyödyntää mallien yhteiskäytössä ja
käyttää hyväksi käyttöön liittyvässä kehityksessä. Työn mallinnuskuvauksessa käsitellään työhön liittyviä ongelmia.