Polut kuntoon: yhteiskehittäen kohti tehokasta ja tasa-arvoista tilavarausta Pornaisissa
Veikkanen, Piia (2026)
Veikkanen, Piia
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604116134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604116134
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kehitetään Pornaisten kunnan tilavaraus- ja vuokrauskäytäntöjä palvelumuotoilun keinoin. Työn tavoitteena on tunnistaa nykyisten käytäntöjen keskeiset haasteet sekä esittää asiakaslähtöisiä ja yhdenmukaisia ratkaisuja. Tarkastelu kohdistuu pääosin vapaa-ajan, kirjaston ja kunnantalon hallinnoimiin tiloihin sekä niitä tukeviin digitaalisiin palveluihin ja verkkoviestintään.
Opinnäytetyö perustuu palvelumuotoilun viitekehykseen ja Design Councilin tuplatimantti-malliin. Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin verkkosivujen nykytilan analyysiä, havainnointia, puolistrukturoituja haastatteluja, kevyttä benchmarkingia, samankaltaisuuskaaviota, yhteiskehittämiseen perustuvaa työpajaa sekä asiakaspolun mallintamista. Menetelmien avulla muodostettiin kokonaiskuva Pornaisten kunnan tilavaraus- ja vuokrausprosessien nykytilasta ja kehittämistarpeista.
Tutkimuksen keskeiset löydökset osoittavat, että vuokraus- ja varausasioihin liittyvä viestintä on hajanaista ja vastuunjako epäselvää. Eri toimialoilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä, mikä vaikeuttaa sekä asiakkaiden asiointia että viranhaltijoiden välistä yhteistyötä. Verkkosivuilta puuttuu osin olennaisia tietoja, kuten tilojen kapasiteetit, käyttötarkoitukset ja selkeästi esitetyt yhteystiedot. Digitaaliset työkalut, erityisesti käytössä oleva Julius-varausjärjestelmä, koettiin haastavaksi, mikä lisää manuaalista työtä ja neuvontatarvetta. Erityisesti valtuustosalin osalta hinnoittelun ja vastuiden määrittelemättömyys aiheuttaa epäselviä tilanteita.
Kehittämisvaiheen keskeisenä tuotoksena syntyi asiakaspolku, joka havainnollistaa koko varausprosessin ja tekee näkyväksi sen kriittiset vaiheet. Lisäksi työssä kehitettiin kaksi tilakorttimallia: suppea tilakortti verkkosivuille asiakaskäyttöön sekä laaja tilakortti kunnan sisäiseksi työkaluksi. Tilakortit kokoavat olennaisen tiedon yhteen, selkeyttävät rooleja ja tukevat yhdenmukaista viestintää. Työn tuloksena esitetään myös tarve yhteiselle ohjeistukselle ja toimintamallille, jotka tukevat palveluiden kehittämistä, parantavat asiakaskokemusta ja tehostavat tilojen käyttöä.
Opinnäytetyö perustuu palvelumuotoilun viitekehykseen ja Design Councilin tuplatimantti-malliin. Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin verkkosivujen nykytilan analyysiä, havainnointia, puolistrukturoituja haastatteluja, kevyttä benchmarkingia, samankaltaisuuskaaviota, yhteiskehittämiseen perustuvaa työpajaa sekä asiakaspolun mallintamista. Menetelmien avulla muodostettiin kokonaiskuva Pornaisten kunnan tilavaraus- ja vuokrausprosessien nykytilasta ja kehittämistarpeista.
Tutkimuksen keskeiset löydökset osoittavat, että vuokraus- ja varausasioihin liittyvä viestintä on hajanaista ja vastuunjako epäselvää. Eri toimialoilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä, mikä vaikeuttaa sekä asiakkaiden asiointia että viranhaltijoiden välistä yhteistyötä. Verkkosivuilta puuttuu osin olennaisia tietoja, kuten tilojen kapasiteetit, käyttötarkoitukset ja selkeästi esitetyt yhteystiedot. Digitaaliset työkalut, erityisesti käytössä oleva Julius-varausjärjestelmä, koettiin haastavaksi, mikä lisää manuaalista työtä ja neuvontatarvetta. Erityisesti valtuustosalin osalta hinnoittelun ja vastuiden määrittelemättömyys aiheuttaa epäselviä tilanteita.
Kehittämisvaiheen keskeisenä tuotoksena syntyi asiakaspolku, joka havainnollistaa koko varausprosessin ja tekee näkyväksi sen kriittiset vaiheet. Lisäksi työssä kehitettiin kaksi tilakorttimallia: suppea tilakortti verkkosivuille asiakaskäyttöön sekä laaja tilakortti kunnan sisäiseksi työkaluksi. Tilakortit kokoavat olennaisen tiedon yhteen, selkeyttävät rooleja ja tukevat yhdenmukaista viestintää. Työn tuloksena esitetään myös tarve yhteiselle ohjeistukselle ja toimintamallille, jotka tukevat palveluiden kehittämistä, parantavat asiakaskokemusta ja tehostavat tilojen käyttöä.
