AI-avusteisen Market Intelligence -analyysin päätöksentekokelpoisuus : decision-grade -arviointi julkiseen yritysdataan perustuvassa analyysissa?
Länsiranta, Salla (2026)
Länsiranta, Salla
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604136242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604136242
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee AI-avusteisen Market Intelligence -analyysin luotettavuutta silloin, kun analyysi perustuu yritysten julkiseen tekstiaineistoon. Työn tavoitteena oli selvittää, milloin AI-avusteinen analyysi ei tuota päätöksenteon kannalta käyttökelpoista tietoa sekä millä kriteereillä analyysin laatua voidaan arvioida.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto koostui neljän data- ja tekoälytoimialalla toimivan yrityksen (Solita, Reaktor, Lovable ja OpenAI) julkisista verkkosivuista, blogikirjoituksista ja rekrytointi-ilmoituksista. Aineisto analysoitiin vaiheittaisen ja dokumentoidun analyysipipeline-prosessin avulla, jossa tekoälyä hyödynnettiin aineiston alustavaan jäsentämiseen. Analyysin päätöksentekokelpoisuutta arvioitiin decision-grade -kriteerien perusteella.
Tulokset osoittavat, että AI-avusteinen analyysi ei ole sellaisenaan päätöksentekokelpoista, vaan sen luotettavuus riippuu monilähteisestä evidenssistä, kontekstin huomioimisesta ja ristiriitaisten signaalien käsittelystä. Analyysissa tunnistettiin neljä keskeistä riskitekijää: toistuvuuden harha, lähde-epäsymmetria, ristiriitaisten signaalien silottuminen sekä kontekstin puute. Tutkimus osoittaa, että systemaattinen ja läpinäkyvä analyysiprosessi on keskeinen edellytys AI-avusteisen Market Intelligence -analyysin hyödyntämiselle päätöksenteossa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto koostui neljän data- ja tekoälytoimialalla toimivan yrityksen (Solita, Reaktor, Lovable ja OpenAI) julkisista verkkosivuista, blogikirjoituksista ja rekrytointi-ilmoituksista. Aineisto analysoitiin vaiheittaisen ja dokumentoidun analyysipipeline-prosessin avulla, jossa tekoälyä hyödynnettiin aineiston alustavaan jäsentämiseen. Analyysin päätöksentekokelpoisuutta arvioitiin decision-grade -kriteerien perusteella.
Tulokset osoittavat, että AI-avusteinen analyysi ei ole sellaisenaan päätöksentekokelpoista, vaan sen luotettavuus riippuu monilähteisestä evidenssistä, kontekstin huomioimisesta ja ristiriitaisten signaalien käsittelystä. Analyysissa tunnistettiin neljä keskeistä riskitekijää: toistuvuuden harha, lähde-epäsymmetria, ristiriitaisten signaalien silottuminen sekä kontekstin puute. Tutkimus osoittaa, että systemaattinen ja läpinäkyvä analyysiprosessi on keskeinen edellytys AI-avusteisen Market Intelligence -analyysin hyödyntämiselle päätöksenteossa.
