Tuotantolinjan tuotantotehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen
Karjalainen, Hannes (2026)
Karjalainen, Hannes
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604207035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604207035
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kajaanin Romu Oy:n 30–130 mm ylitteen käsittelyyn tarkoitetun tuotantolinjan tuotantotehokkuutta ja työturvallisuutta. Prosessilaitteistoa oli kehitetty vuosien aikana lisäämällä linjastoon yksittäisiä prosessilaitteita, minkä seurauksena laitteistoon oli muodostunut turvallisuuteen vaikuttavia ongelmia, siivousta aiheuttavia tai hankaloittavia ratkaisuja, jotka johtivat tuotantotehokkuuden ja turvallisuuden laskuun linjastolla. Työssä kartoitettiin laitteiston nykytila, arvioitiin merkittävimmät riskitekijät ja pyrittiin ratkaisemaan ne mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Työssä hyödynnettiin lean-johtamisfilosofiaa. Lean-ajattelun perusperiaatteiden mukaisesti keskityttiin hukan tunnistamiseen ja sen poistamiseen. Tuotantoprosessia tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti. Tarkastelussa laitteistossa etsittiin tuottamattomia työvaiheita ja mahdollisia häiriötilanteita. Muutosten avulla pyrittiin siirtämään resursseja tuottamattomasta työstä kohti tuottavaa työtä ja parantaa samalla prosessilinjan käytettävyyttä ja käyttövarmuutta.
Työturvallisuutta arvioitiin prosessin eri laitteille yrityksessä käytössä olleen riskimatriisin sekä riskien osatekijöiden avulla. Jokainen laitteiston osa arvioitiin riskien todennäköisyyden ja mahdollisten seurausten vakavuuden kertoimen avulla, jonka perusteella löydettiin kriittisimmät korjattavat kohteet. Osa kehityskohteista havaittiin jo lean-ajatteluvaiheessa, kun ne loivat myös turvallisuusriskejä myös siisteyden osalta.
Kehitystyön vaiheet etenivät tuotekehitysprosessin mukaisesti tarpeen tunnistamisesta suunnitteluun, toteutukseen ja muutosten arviointiin. Ratkaisujen apuna käytettiin työturvallisuuteen perustuvaa lainsäädäntöä, työturvallisuuskeskuksen ohjeita, PSK- ja ISO-standardeja sekä kirjoitettua kirjallisuutta.
Keskeisinä kehitystoimenpiteinä työssä valmistettiin yhdelle kuljettimelle laidat ja asennettiin kumit kuljetinmaton ja laidan väliin. Lisäksi tuuliseulan alapuolelle valmistettiin loossirakenteet siivouksen helpottamiseksi. Lisäksi pienempinä yksittäisinä töinä parannettiin neodyymimagneetin jälkeistä paineilmaerottelua ilmaveitsellä, siirrettiin puhallin ja ohjainkaappi pois vaara-alueelta sekä parannettiin hätäseisjärjestelmää keräilykuljettimella.
Lopuksi prosessilinja tarkasteltiin uudelleen riskimatriisin avulla ja arvioitiin muutosten onnistumista tuotantoympäristössä. Laitteiston käyttövarmuus parani. Työturvallisuus laitteistoa käytettäessä parani, kun osakokonaisuuksia kehitettiin turvallisemmiksi. Tuottamattomista työvaiheista ei kokonaan päästy eroon, mutta niihin käytettävää työmäärää saatiin pienennettyä merkittävästi. Osa aiemmin käsityönä suoritetuista työtehtävistä voitiin nyt tehdä konetyönä. Laitteistossa havaittiin kehitystyön jälkeen vielä kohteita joihin yrityksen olisi syytä paneutua paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Työssä osoitettiin, että kokonaisvaltaisella tarkastelulla ja kohdennetuilla muutoksilla voidaan saavuttaa merkittäviä muutoksia ilman suuria investointeja.
Työssä hyödynnettiin lean-johtamisfilosofiaa. Lean-ajattelun perusperiaatteiden mukaisesti keskityttiin hukan tunnistamiseen ja sen poistamiseen. Tuotantoprosessia tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti. Tarkastelussa laitteistossa etsittiin tuottamattomia työvaiheita ja mahdollisia häiriötilanteita. Muutosten avulla pyrittiin siirtämään resursseja tuottamattomasta työstä kohti tuottavaa työtä ja parantaa samalla prosessilinjan käytettävyyttä ja käyttövarmuutta.
Työturvallisuutta arvioitiin prosessin eri laitteille yrityksessä käytössä olleen riskimatriisin sekä riskien osatekijöiden avulla. Jokainen laitteiston osa arvioitiin riskien todennäköisyyden ja mahdollisten seurausten vakavuuden kertoimen avulla, jonka perusteella löydettiin kriittisimmät korjattavat kohteet. Osa kehityskohteista havaittiin jo lean-ajatteluvaiheessa, kun ne loivat myös turvallisuusriskejä myös siisteyden osalta.
Kehitystyön vaiheet etenivät tuotekehitysprosessin mukaisesti tarpeen tunnistamisesta suunnitteluun, toteutukseen ja muutosten arviointiin. Ratkaisujen apuna käytettiin työturvallisuuteen perustuvaa lainsäädäntöä, työturvallisuuskeskuksen ohjeita, PSK- ja ISO-standardeja sekä kirjoitettua kirjallisuutta.
Keskeisinä kehitystoimenpiteinä työssä valmistettiin yhdelle kuljettimelle laidat ja asennettiin kumit kuljetinmaton ja laidan väliin. Lisäksi tuuliseulan alapuolelle valmistettiin loossirakenteet siivouksen helpottamiseksi. Lisäksi pienempinä yksittäisinä töinä parannettiin neodyymimagneetin jälkeistä paineilmaerottelua ilmaveitsellä, siirrettiin puhallin ja ohjainkaappi pois vaara-alueelta sekä parannettiin hätäseisjärjestelmää keräilykuljettimella.
Lopuksi prosessilinja tarkasteltiin uudelleen riskimatriisin avulla ja arvioitiin muutosten onnistumista tuotantoympäristössä. Laitteiston käyttövarmuus parani. Työturvallisuus laitteistoa käytettäessä parani, kun osakokonaisuuksia kehitettiin turvallisemmiksi. Tuottamattomista työvaiheista ei kokonaan päästy eroon, mutta niihin käytettävää työmäärää saatiin pienennettyä merkittävästi. Osa aiemmin käsityönä suoritetuista työtehtävistä voitiin nyt tehdä konetyönä. Laitteistossa havaittiin kehitystyön jälkeen vielä kohteita joihin yrityksen olisi syytä paneutua paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Työssä osoitettiin, että kokonaisvaltaisella tarkastelulla ja kohdennetuilla muutoksilla voidaan saavuttaa merkittäviä muutoksia ilman suuria investointeja.