Neulapelkoon yhteydessä olevat tekijät ja millä keinoilla hoitaja voi tukea neulapelkoista potilasta verinäytteenottotilanteessa

Abstract

Needle phobia is the most extreme form of needle fear that affects many patients. Fear of needles can be a reason for a patient to avoid treatment or postpone it. The prevalence of needle fear is somewhat unclear, because the phobia itself is underdiagnosed, and many surveys define the parameters of the fears differently from one another. The estimates or prevalence are between 2,1% and 63,2%.

The aim of this thesis is to make a descriptive literature review of the research done in the past five years about the studied factors related to fear of needles and ways for the phlebotomist to support the patient during venipuncture.

Fear of needles is connected to cognitive and emotional factors, difficulties with emotion regulation and it is affected by individuals previous experiences, and previously learned habits. It is also connected to physical and physiological reactions like fainting or how the individual experiences pain. Characteristics of the individual such as age or gender also play a role in this.

A phlebotomist can support the patient by starting off right with the patient and taking into account the needs of the patient. For many patients it is helpful to think of some thing else during the procedure. There are many ways to do that for example VR-goggles, kaleidoscope or watching an animal video.

It is a well researched subject that taking your mind off the anxiety, fear or pain coming from the procedure, can alleviate those feelings and reduce the amount of medication the patient might need for the procedure. In addition to that, the phlebotomist can help reduce the pain by for example local anaesthetic cream, cold vibration device or a wearable robot.

Experiencing fear of needles is quite common, with the prevalence depending on the level of fear experienced. A phlebotomist has a variety of ways to support the patient during the procedure. It is most important to ‘start off right’ with the patient, listen to their needs and react to that in an appropriate way.

Neulafobia on neulapelon äärimmäisin muoto, joka vaikuttaa moniin ihmisiin. Se voi olla syynä potilaan hoitojen välttämiseen tai siirtämiseen. Neuloihin liittyvän pelon yleisyydestä on paljon ristiriitaista tietoa, koska neulafobia on alidiagnosoitu, ja kyselytutkimuksissa pelko on määritelty usein hiukan eri tavoilla, joten arviot yleisyydestä on 2,1%-63,2% välillä.

Tavoitteena on tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus viimeisen viiden vuoden ajalta löytyvästä tutkitusta tiedosta neulapelkoon liittyvistä tekijöistä ja keinoista, joilla hoitaja voi tukea potilasta laskimoverinäytteenoton aikana.

Neulapelkoon on yhteydessä erilaiset kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, tunnesäätelyyn liittyvät vaikeudet. Neulapelkoon vaikuttavat yksilön aiemmat kokemukset, sekä opitut tavat. Yhdeydessä ovat myös fyysiset ja fysiologiset reaktiot, kuten kivun kokeminen tai pyörtyminen. Yksilön ominaisuudet, kuten sukupuoli ja ikä vaikuttavat neulapelon ilmenemiseen.

Hoitaja voi tukea potilasta kohtaamalla hänet yksilönä ja ottaen potilaan tarpeet huomioon. Monia potilaita auttaa viedä ajatukset muualle toimenpiteen ajaksi. Siihen löytyy monenlaisia keinoja kuten VR-lasit, kaleidoskooppi tai eläinvideon katsominen. Ajatusten harhauttaminen muualle lievittää tutkitusti toimenpiteestä tulevaa ahdistusta, pelkoa ja jopa potilaan kokemaa kipua, ja se voi vähentää potilaan tarvitsevan lääkityksen määrää toimenpidettä varten. Lisäksi hoitaja voi auttaa lievittämään potilaan tuntemaa kipua puudutevoiteen, kylmävärinälaitteen tai vaikka käteen puettavan robotin avulla.

Eriasteiset neuloja koskevat pelot ovat yleisiä, mutta hoitajalla on monia keinoja potilaan auttamiseksi vaikeassa tilanteessa. Tärkeintä on kohdata potilas oikein, kuunnella mitä hän juuri tarvitsee ja reagoida siihen tilanteen tarvitsemalla tavalla.