Korjausrakentamisen prosessin analysointi ja työkalujen kehittäminen
Jokinen, Juha (2026)
Jokinen, Juha
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604206945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604206945
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä analysoitiin korjausrakentamisen projektinhallinnan kipupisteitä ja kehitettiin konkreettisia työkaluja dokumentoinnin, viestinnän ja laadunvarmistuksen tehostamiseksi. Työn toimeksiantajana toimi rakennuttamis- ja valvontapalveluita tarjoava Rapp Oy. Tavoitteena oli luoda toimintatapoja ja työkaluja, joilla parannetaan tiedon hallintaa ja helpotetaan hankehenkilöiden työtä.
Työ perustui laajojen, vaiheistettujen korjaushankkeiden analysointiin sekä opinnäytetyön tekijän pitkään ammatilliseen kokemukseen konsultin tehtävissä. Analyysin perusteella korjausrakentamisen yllätyksellisyys ja useat henkilövaihdokset asettavat suuria vaatimuksia dokumentoinnille. Keskeisiksi ongelmiksi havaittiin muun muassa tiedon pirstaloituminen sähköposteihin, lisä- ja muutostöiden puutteellinen taustoitus sekä hankkeen loppuvaiheessa ilmenevä niin sanottu turnausväsymys, joka vaarantaa loppudokumentaation laadun.
Kehitystyön tuloksena luotiin astetta paremmin -prosessia tukeva yhdistetty seurantadokumentti, joka kokoaa hankkeen perustiedot, riskianalyysin ja päätöshistorian yhteen kronologiseen tiedostoon. Lisäksi käyttöön otettiin Microsoft Planneriin pohjautuva tehtävienhallinnan alusta viestinnän selkeyttämiseksi sekä vakioitu käsittelymalli lisä- ja muutostöiden läpinäkyvään dokumentointiin.
Työn tulokset osoittavat, että digitaaliset työkalut ja yhtenäiset prosessit vähentävät rutiinityötä, mutta niiden onnistunut käyttö edellyttää organisaation vahvaa tukea ja kannustavaa johtamiskulttuuria. Kehitysehdotusten tavoitteena oli tehdä asiantuntijoiden hallussa olevasta hiljaisesta tiedosta koko organisaation hyödynnettävää, mikä parantaa palvelun laatua ja helpottaa uusien hankehenkilöiden perehdytystä. Kehitetyt toimintamallit voidaan ottaa suoraan käyttöön yrityksen tulevissa korjaushankkeissa.
Työ perustui laajojen, vaiheistettujen korjaushankkeiden analysointiin sekä opinnäytetyön tekijän pitkään ammatilliseen kokemukseen konsultin tehtävissä. Analyysin perusteella korjausrakentamisen yllätyksellisyys ja useat henkilövaihdokset asettavat suuria vaatimuksia dokumentoinnille. Keskeisiksi ongelmiksi havaittiin muun muassa tiedon pirstaloituminen sähköposteihin, lisä- ja muutostöiden puutteellinen taustoitus sekä hankkeen loppuvaiheessa ilmenevä niin sanottu turnausväsymys, joka vaarantaa loppudokumentaation laadun.
Kehitystyön tuloksena luotiin astetta paremmin -prosessia tukeva yhdistetty seurantadokumentti, joka kokoaa hankkeen perustiedot, riskianalyysin ja päätöshistorian yhteen kronologiseen tiedostoon. Lisäksi käyttöön otettiin Microsoft Planneriin pohjautuva tehtävienhallinnan alusta viestinnän selkeyttämiseksi sekä vakioitu käsittelymalli lisä- ja muutostöiden läpinäkyvään dokumentointiin.
Työn tulokset osoittavat, että digitaaliset työkalut ja yhtenäiset prosessit vähentävät rutiinityötä, mutta niiden onnistunut käyttö edellyttää organisaation vahvaa tukea ja kannustavaa johtamiskulttuuria. Kehitysehdotusten tavoitteena oli tehdä asiantuntijoiden hallussa olevasta hiljaisesta tiedosta koko organisaation hyödynnettävää, mikä parantaa palvelun laatua ja helpottaa uusien hankehenkilöiden perehdytystä. Kehitetyt toimintamallit voidaan ottaa suoraan käyttöön yrityksen tulevissa korjaushankkeissa.
