Osallisuutta ja kestävää hyvinvointia hiljaisuuden keinoin
Hannula, Asta (2026)
Hannula, Asta
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604206949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604206949
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisina äänekkään ympäristön esteelliseksi kokevat ihmiset kuvaavat julkisten palveluiden ääniympäristöjä sekä osallisuuden toteutumista niissä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kokemuksista ääniympäristöjen saavutettavuudesta sekä tarkastella ääniympäristöistä tiedottamisen merkitystä heidän osallisuudelleen ja osallisuuden vahvistamiselle julkisissa palveluissa.
Työ toteutettiin laadullisena kyselynä. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä ihmisiltä, jotka kokevat äänekkään ympäristön esteelliseksi. Kyselyyn osallistui 48 vastaajaa ja se toteutettiin kesällä 2024. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teoreettisina viitekehyksinä toimivat osallisuus kaupunkiyhteiskunnassa, esteettömyys ja ääniympäristön saavutettavuus sekä kestävä hyvinvointi.
Tulosten perusteella ääniympäristöt vaikuttavat merkittävästi mahdollisuuksiin käyttää julkisia palveluita ja osallistua arjen toimintoihin. Osallisuutta tukivat mahdollisuus hiljaisempiin palveluympäristöihin, ennakoitavuus sekä selkeä tiedottaminen. Osallisuutta heikensivät taustamusiikki, äänekkäät ääniympäristöt sekä kokemus siitä, ettei
yksilöllisiä tarpeita huomioida palveluissa. Vastaajat pitivät tärkeänä, että ääniympäristöihin kiinnitetään enemmän huomiota osana esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ääniympäristöjen huomioiminen on keskeistä osallisuuden ja esteettömyyden toteutumiselle julkisissa palveluissa. Ääniympäristöistä tiedottaminen ja musiikittomien vaihtoehtojen tarjoaminen voivat madaltaa kynnystä palveluiden käyttöön ja vahvistaa ääniherkkien osallisuutta. Ääniympäristöt tulisi ymmärtää rakenteellisena ja hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä.
Tuloksia voidaan hyödyntää julkisten palveluiden osallisuuden ja esteettömyyden kehittämisessä sekä ääniympäristöihin liittyvän tiedottamisen ja käytäntöjen suunnittelussa. Lisäksi ne tarjoavat tietoa sosiaalialan ammattilaisille ja kaupunkikehittämisen toimijoille ääniympäristöjen merkityksestä osana kestävää hyvinvointia.
Työ toteutettiin laadullisena kyselynä. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä ihmisiltä, jotka kokevat äänekkään ympäristön esteelliseksi. Kyselyyn osallistui 48 vastaajaa ja se toteutettiin kesällä 2024. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teoreettisina viitekehyksinä toimivat osallisuus kaupunkiyhteiskunnassa, esteettömyys ja ääniympäristön saavutettavuus sekä kestävä hyvinvointi.
Tulosten perusteella ääniympäristöt vaikuttavat merkittävästi mahdollisuuksiin käyttää julkisia palveluita ja osallistua arjen toimintoihin. Osallisuutta tukivat mahdollisuus hiljaisempiin palveluympäristöihin, ennakoitavuus sekä selkeä tiedottaminen. Osallisuutta heikensivät taustamusiikki, äänekkäät ääniympäristöt sekä kokemus siitä, ettei
yksilöllisiä tarpeita huomioida palveluissa. Vastaajat pitivät tärkeänä, että ääniympäristöihin kiinnitetään enemmän huomiota osana esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ääniympäristöjen huomioiminen on keskeistä osallisuuden ja esteettömyyden toteutumiselle julkisissa palveluissa. Ääniympäristöistä tiedottaminen ja musiikittomien vaihtoehtojen tarjoaminen voivat madaltaa kynnystä palveluiden käyttöön ja vahvistaa ääniherkkien osallisuutta. Ääniympäristöt tulisi ymmärtää rakenteellisena ja hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä.
Tuloksia voidaan hyödyntää julkisten palveluiden osallisuuden ja esteettömyyden kehittämisessä sekä ääniympäristöihin liittyvän tiedottamisen ja käytäntöjen suunnittelussa. Lisäksi ne tarjoavat tietoa sosiaalialan ammattilaisille ja kaupunkikehittämisen toimijoille ääniympäristöjen merkityksestä osana kestävää hyvinvointia.
