Aurinkopuiston huoltotien geotekninen suunnittelu turvemaalle

Abstract

Tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli tutkia turvemaan geoteknisiä ominaisuuksia ja painumakäyttäytymistä aurinkopuiston huoltotiepenkereen pohjamaana. Työssä pyrittiin suunnittelemaan turvemaalle sijoittuva sijainnista riippumaton ja rakenteeltaan taloudellinen huoltotiepenkereen ratkaisu aurinkopuistokohteisiin.

Työssä koottiin kirjallisuuteen perustuvaa tietopohjaa turpeen luokittelusta, vesipitoisuudesta, lujuudesta, painumaominaisuuksista sekä routivuudesta. Primäärisiä konsolidaatiopainumia arvioitiin kolmella menetelmällä: Carlstenin diagrammeja ja kuvaajia hyödyntävällä menetelmällä, Tie- ja vesirakennushallituksen (TVH) menetelmällä sekä Janbun tangenttimoduulimenetelmällä. Konsolidaatiopainuman lisäksi arvioitiin myös sekundaaristä painumaa. Tien stabiliteettia arvioitiin 2D-menetelmällä laskentaohjelman avustuksella sekä lujitettuna että lujittamattomana pengerrakenteena kahdella eri pengerpaksuudella.

Painumatarkasteluissa Carlstenin ja TVH:n menetelmällä saatiin samansuuntaisia tuloksia, kun taas Janbun menetelmä arvioi painumat huomattavasti suuremmiksi. Sekundaarisen painuman osuus jäi tarkasteluissa pienemmäksi kuin kirjallisuudessa esitetty jopa 50 % osuus kokonaispainumista. Stabiliteettilaskelmissa ei saavutettu riittävää varmuutta murtoa vastaan ilman geolujitteita. Tarkastelluista pengervaihtoehdoista ohuempi, kahdella geolujitteella vahvistettu penger, osoittautui toimivammaksi ratkaisuksi niin stabiliteetin kuin painumatarkastelujen osalta.

Työn tuloksena voitiin todeta turvemaan varaan rakentamiseen liittyvän paljon epävarmuuksia geoteknisen suunnittelun osalta. Riittävällä tapauskohtaisella suunnittelulla ja varautumalla suuriinkin painumiin rakentaminen on mahdollista ja silloin geolujitteilla vahvistettu penger voisi olla taloudellinen ja perusteltu ratkaisu.