Sairaanhoitajien kokemukset elvytysosaamisestaan elvytyskoulutuksen kehittämisen perustana
Dirbaz, Asal; Klockars, Erica (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227328
Tiivistelmä
Elvytystilanteita ei esiinny monissa sairaalayksiköissä usein, mutta niissä tilanteissa, joissa niitä tapahtuu, sairaanhoitajien elvytysosaamisella on keskeinen merkitys potilaan selviytymisen kannalta. Elvytysosaamisen on todettu heikentyvän ilman säännöllistä koulutusta, eikä peruskoulutus yksin takaa riittäviä valmiuksia toimia kiireellisissä ja paineen alaisissa elvytystilanteissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Vaasan keskussairaalan kirurgisten vuodeosastojen sairaanhoitajien kokemuksia omasta elvytysosaamisestaan, miten he kokevat elvytyskoulutuksen tukevan osaamistaan, sekä tuottaa tietoa elvytyskoulutuksen kehittämisen perustaksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Laadullinen tutkimusmenetelmä valittiin, koska haluttiin ymmärtää erilaisia ilmiöitä syvällisemmin, kuten esimerkiksi ihmisen tunteita, ajatuksia tai kokemuksia. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, avoimia kysymyksiä käyttäen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui tutkimuksen kannalta keskeisistä elvytykseen liittyvistä käsitteistä, kuten hoitoelvytyksestä, ROSC:sta (Return of Spontaneous Circulation), defibrillaatiosta ja äkillisestä sydänpysähdyksestä.
Tulosten perusteella suurin osa sairaanhoitajista koki elvytysosaamisensa melko hyväksi erityisesti paineluelvytyksen osalta. Epävarmuutta koettiin eniten elvytyslääkkeissä. Sairaanhoitajat kokivat elvytyskoulutuksen tukevan heidän osaamistaan ja lisäävän itsevarmuutta. Kehittämistarpeina nousivat koulutuksen lisääminen, kommunikaation harjoittelu sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Laadullinen tutkimusmenetelmä valittiin, koska haluttiin ymmärtää erilaisia ilmiöitä syvällisemmin, kuten esimerkiksi ihmisen tunteita, ajatuksia tai kokemuksia. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, avoimia kysymyksiä käyttäen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui tutkimuksen kannalta keskeisistä elvytykseen liittyvistä käsitteistä, kuten hoitoelvytyksestä, ROSC:sta (Return of Spontaneous Circulation), defibrillaatiosta ja äkillisestä sydänpysähdyksestä.
Tulosten perusteella suurin osa sairaanhoitajista koki elvytysosaamisensa melko hyväksi erityisesti paineluelvytyksen osalta. Epävarmuutta koettiin eniten elvytyslääkkeissä. Sairaanhoitajat kokivat elvytyskoulutuksen tukevan heidän osaamistaan ja lisäävän itsevarmuutta. Kehittämistarpeina nousivat koulutuksen lisääminen, kommunikaation harjoittelu sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen.