Sosiaalisen osallisuuden tukeminen varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelulaitoksessa : erilaiset lähestymistavat sosiaalisen osallisuuden tukemiseen varhaiskasvatuksen ja lastensuojelulaitoksen työntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee lasten sosiaalisen osallisuuden tukemista varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelulaitoksissa. Sosiaalinen osallisuus on keskeinen osa lapsen hyvinvointia sekä kehitystä, ja sen vahvistaminen voi ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Tutkimuskysymyksenä oli: ”Miten sosiaalista osallisuutta tuetaan varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelulaitoksessa?” Teoreettinen viitekehys pohjautuu osallisuuden ulottuvuuksiin sekä lainsäädäntöön, kuten varhaiskasvatuslakiin, lastensuojelulakiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jotka korostavat lapsen osallistumisoikeuksia ja kuulluksi tulemista. Kirjallisuuden mukaan vuorovaikutus, leikki, ryhmätoiminta ja inklusiiviset käytännöt muodostavat osallisuutta vahvistavan perustan.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselynä kahdessa päiväkodissa ja kahdessa erityistason lastensuojelulaitoksessa. Tulosten mukaan osallisuutta edistetään muun muassa yksilöllisillä tukitoimilla, pienryhmätoiminnalla, monipuolisen leikin mahdollistamisella sekä yhteistyöllä läheisverkoston ja erilaisten ammattilaisten kanssa. Lastensuojelulaitoksissa korostuvat lisäksi omaohjaajatyö ja osallistava kirjaaminen. Tutkittavat näkevät sosiaalisen osallisuuden tukemisen olevan monen eri tahon yhteistyön tulos, mutta lapsikohtaisia yksilöllisiä tukitoimia pidetään kaikkein merkittävimpänä tekijänä ja kaiken perustana.

Merkittävimpinä haasteina lasten sosiaalisen osallisuuden tukemisessa aineistossa mainitaan ajan ja resurssien puute. Lastensuojelussa haasteina koetaan myös lasten vaihteleva psyykkinen vointi ja ammattiavun rajallinen saatavuus. Varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat henkilöstön vaihtuvuuden vaikuttavan rikkovasti arkeen. Lasten sosiaalisen osallisuuden onnistuneessa tukemisessa nousevat vahvasti esille ammattilaisten asenteet ja tietotaito, suunnitelmallisuus, joustava ryhmittely, turvallinen ilmapiiri sekä sensitiivinen ja hyväksyvä arjen vuorovaikutus tunnetaitojen vahvistamiseksi.