Verosuunnittelun ja veronkierron rajanvedot Suomessa
Valkama, Jenna (2026)
Valkama, Jenna
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227423
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan verosuunnittelun ja veronkierron rajanvetoa Suomessa. Lisäksi tutkitaan, miten veronkiertoa ehkäistään. Tutkimuksen tavoitteena on ajantasaisen lainsäädännön ja oikeuskäytäntöjen avulla havainnollistaa rajanvetoa laillisen ja laittoman välillä. Lisäksi hyödynnetään kansainvälisiä velvoitteita rajanvedon sekä veron kiertämisen ehkäisemisessä.
Tutkimus edustaa oikeusdogmaattista eli lainopillista lähestymistapaa, jossa tarkastelun kohteena ovat ajantasainen lainsäädäntö, oikeuskäytännöt ja oikeuskirjallisuus. Lisäksi hyödynnetään verohallinnon ohjeistuksia sekä kansainvälisiä velvoitteita. Menetelminä hyödynnetään empiiristä tutkimusta sekä systemaattista tulkintaa. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena.
Tutkimustulosten mukaan verosuunnittelun ja veronkierron välinen raja Suomessa ei ole yksiselitteinen, vaan se perustuu lainsäädäntöön ja tapauskohtaiseen arviointiin. Keskeinen merkitys on verotusmenettelylain 28 §:llä. Se ei yksin ratkaise kaikkia tilanteita, vaan tulkinnassa korostuu oikeuskäytännön rooli, erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut. Arvioinnissa ratkaisevaa ei ole pelkkä toimenpiteen muoto, vaan myös sen todellinen tarkoitus ja taloudellinen sisältö.
Tutkimus edustaa oikeusdogmaattista eli lainopillista lähestymistapaa, jossa tarkastelun kohteena ovat ajantasainen lainsäädäntö, oikeuskäytännöt ja oikeuskirjallisuus. Lisäksi hyödynnetään verohallinnon ohjeistuksia sekä kansainvälisiä velvoitteita. Menetelminä hyödynnetään empiiristä tutkimusta sekä systemaattista tulkintaa. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena.
Tutkimustulosten mukaan verosuunnittelun ja veronkierron välinen raja Suomessa ei ole yksiselitteinen, vaan se perustuu lainsäädäntöön ja tapauskohtaiseen arviointiin. Keskeinen merkitys on verotusmenettelylain 28 §:llä. Se ei yksin ratkaise kaikkia tilanteita, vaan tulkinnassa korostuu oikeuskäytännön rooli, erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut. Arvioinnissa ratkaisevaa ei ole pelkkä toimenpiteen muoto, vaan myös sen todellinen tarkoitus ja taloudellinen sisältö.
