Kulttuurinen osaaminen varhaiskasvatuksessa : päiväkodin johtajien näkemyksiä kulttuurisensitiivisyydestä, osaamisesta ja sen kehittämisestä
Ekola, Emmi (2026)
Ekola, Emmi
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237486
Tiivistelmä
Maahanmuuton myötä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt varhaiskasvatuspalveluissa, täten myös varhaiskasvatuksen henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän kulttuurista osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päiväkodin johtajien näkökulmia, millaisena he kokevat kulttuurisen osaamisen ja kulttuurisensitiivisyyden käsitteet ja niiden merkityksen kulttuurisesti moninaisessa varhaiskasvatuksessa, sekä millaista osaamista henkilöstöltä vaaditaan näiden toteutumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös johtajuuden esimerkillisyyttä työntekijöiden kulttuurisen osaamisen ja kulttuurisensitiivisyyden edistämisessä ja miten näitä voitaisiin kehittää työyhteisöissä sekä yksilötasolla.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen muodossa ja tulokset analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimusta varten haastateltiin varhaiskasvatuksen johtajia paikallisesti Kokkolan kaupungin eri päiväkodeista. Haastattelut kohdennettiin yksiköihin, joiden asiakkuudessa oli useampia eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä.
Tulosten mukaan päiväkotien johtajat kokivat monikulttuurisuuden yhteisöä rikastuttavana tekijänä. Palveluiden ja osaamisen kehittämiselle koettiin kuitenkin lisääntynyttä tarvetta varhaiskasvatuksen asiakaskunnan tarpeiden moninaistuessa. Kulttuurinen osaaminen nähtiin tärkeänä osana työntekijän ammattitaitoa. Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurinen osaaminen näyttäytyivät ennen kaikkea lasten ja perheiden yksilöllisenä, tasa-arvoisena ja vuorovaikutuksellisena kohtaamisena, kielitietoisuutena sekä kulttuurien ymmärryksenä ja vuoropuheluna. Näiden tekijöiden jatkuva kehittämisen tarve tunnistettiin niin organisaation, johtamisen kuin henkilöstön tahoilla. Tutkimuksen eräs johtopäätös oli, että johtamisella on vaikuttavuutta työntekijöiden kulttuuriseen osaamisen edistämisessä kohti kulttuurisensitiivisempää, monimuotoista varhaiskasvatusta.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen muodossa ja tulokset analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimusta varten haastateltiin varhaiskasvatuksen johtajia paikallisesti Kokkolan kaupungin eri päiväkodeista. Haastattelut kohdennettiin yksiköihin, joiden asiakkuudessa oli useampia eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä.
Tulosten mukaan päiväkotien johtajat kokivat monikulttuurisuuden yhteisöä rikastuttavana tekijänä. Palveluiden ja osaamisen kehittämiselle koettiin kuitenkin lisääntynyttä tarvetta varhaiskasvatuksen asiakaskunnan tarpeiden moninaistuessa. Kulttuurinen osaaminen nähtiin tärkeänä osana työntekijän ammattitaitoa. Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurinen osaaminen näyttäytyivät ennen kaikkea lasten ja perheiden yksilöllisenä, tasa-arvoisena ja vuorovaikutuksellisena kohtaamisena, kielitietoisuutena sekä kulttuurien ymmärryksenä ja vuoropuheluna. Näiden tekijöiden jatkuva kehittämisen tarve tunnistettiin niin organisaation, johtamisen kuin henkilöstön tahoilla. Tutkimuksen eräs johtopäätös oli, että johtamisella on vaikuttavuutta työntekijöiden kulttuuriseen osaamisen edistämisessä kohti kulttuurisensitiivisempää, monimuotoista varhaiskasvatusta.
